Sijoitetut lapset ja nuoret kantelevat huonosta kohtelustaan viranomaisille

Usein lapsen kanteluun sisältyy kokemus työntekijän heikosta käytöksestä.

”Naisohjaajat ovat joillekin lapsille sanoneet heidän näyttävän lutkamaiselta”, kertoo apulaisoikeusasiamiehen (aok) ratkaisu (20.6.2020).

Henkilöntarkastukset kauhistuttavat kantelijoita.

”Minulle on kahdesti tehty henkilötarkastus, jolloin olen joutunut täysin alasti pyörähtämään kahden ohjaajan edessä” (aok 13.11.2019).

Vaikka joukkorangaistukset ovat aina lainvastaisia, kantelijoilla on kokemuksia niistäkin.

”Jos jätät vahingossa telkkarin päälle, niin kukaan nuorista ei saa loppupäivänä katsoa sitä” (aok 13.11.2019).

THL:n mukaan viime vuonna syntymäkodin ulkopuolelle oli sijoitettu noin 19 000 lasta, joista huostaanotettuja oli yli 11 000.

Lapsen huostaanotto ja sijaishuolto ovat lapsen suojelua, eivät rangaistuksia. Sijoitetulle yritetään turvata mahdollisimman tasapainoinen lapsuus ja nuoruus.

Vaikka huostaanotetut ja sijoitetut lapset saavat laadukasta huolenpitoa monessa sijaishuoltopaikassa, joissakin paikoissa heitä kohdellaan lainsäädännön sekä jopa perus- ja ihmisoikeuksien vastaisesti.

Kun oikeusasiamies saa kantelun ratkottavakseen, hän pyrkii ohjaamaan lastensuojelulaitosta oikeaan menettelyyn. Jos tämä ei tepsi, oikeusasiamies antaa huomautuksen. Hän voi viedä epäillyt laittomuudet jopa rikostutkintaan.

Julkisuudessa on kerrottu rikostutkinnoista, jotka kohdistuivat muhoslaiseen Pohjolakotiin ja iittiläisen Loikalan kartanoon, joka on sittemmin suljettu.

Oikeusasiamies voi myös esittää hyvityksen maksamista lapsille. Eräs sijoittajakunta hyvitti kahdelle perhehoitoon sijoitetulle lapselle perusoikeuksien loukkauksista kummallekin 4 000 euroa ja saamatta jääneet käyttövarat.

Lasten kanteluihin on syy

Esittelijäneuvos Tapio Räty eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta kertoo, että alaikäisten tekemiä kanteluja alettiin varsinaisesti tilastoida vasta vuonna 2018. Silloin kanteluja tuli 26, joista ratkaistiin seitsemän.

Viime vuonna kanteluita tehtiin – pääosin sijaishuollosta – 63 ja ratkaistiin 45. Tänä vuonna syyskuun alussa lasten tekemiä kanteluita oli 48.

Kaikki tietävät, että vaativassa sijaishuollossa henkilöstön määrää pitää lisätä.

– Tarkastukset ja niistä kummunnut julkinen keskustelu antoivat sijoitetuille lapsille voimaa kirjoittaa omasta kohtelustaan ja soittaa viranomaisille, Räty kommentoi.

Hän sanoo, että yli 80 prosenttia alaikäisten tekemistä kanteluista on ainakin osin osoitettavissa aiheellisiksi.

– Se julkisuudessa joskus esitetty väite, että lapset valehtelevat, ei pidä paikkaansa, Räty painottaa. Hän uskoo, että ongelmia lienee enemmän kuin on paljastunut.

– Kaikki tietävät, että vaativassa sijaishuollossa henkilöstön määrää pitää lisätä.

Räty oli mukana vaativan sijaishuollon työryhmässä, joka luovutti raporttinsa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle syyskuussa. Räty kertoo, että raportissa on esitetty keinoja myös henkilöstön riittävyyteen.

Tarkastukset sijaishuollon yksikköihin tehostuivat

Takavuosina viranomaisen tarkastuskäynteihin kuului lähinnä asiakirjoihin tutustuminen. Nyt viranomaiset menevät paikalle ilmoittamatta, ja tarkastus vaativan sijaishuollon yksikössä kestää yleensä pari päivää. Pääosa ajasta kuluu lasten kanssa keskusteluun.

Tapio Räty sanoo kehittäneensä toisen esittelijän, Riikka Jacksonin, kanssa tätä toimintatapaa. Jalkautuminen tepsii.

Jackson uudisti lisäksi tarkastuspöytäkirjoja siten, että niissä kuuluu nyt myös lapsen ääni. Nyt pöytäkirjoissa on aina perusteelliset osiot, joissa kerrotaan se, mitä lapset ovat tarkastuksissa kertoneet. Heidän henkilöllisyytensä ei paljastu pöytäkirjoista.

Merkittävimmät ratkaisut ovat nähtävissä oikeusasiamiehen verkkosivuilla. Niiltä löytyy myös lapsille suunnattu helppotajuinen ohjeistus kantelun laatimisesta.

Ongelmia on toimintakulttuureissa.

Moni kantelu kohdistuu siihen, että lastensuojeluyksikön henkilöstö ei perustellut rajoitustoimia. Räty sanoo kuitenkin, että kyse ei ole ammattitaidon puutteesta.

– Laitoksissa on fiksuja johtajia ja työntekijöitä eikä heidän ikänsä tai sukupuolensa vaikuta asiaan. Ongelmia on toimintakulttuureissa.

Räty ei erottele laitoksia omistajan perusteella. Hänen mukaansa ongelmia on likimain samassa suhteessa kuin on laitoksia: yksityisiä on noin 80 prosenttia, yhdistysten ja vastaavien omistamia on kymmenkunta prosenttia samoin kuin valtionlaitoksia.

Rädyn mielestä koronapandemia on lastensuojelussa hoidettu hyvin. Pandemia-ajan alussa korona-aiheisia kanteluita tuli alle kymmenen, lähinnä yhteydenpidon rajoittamisesta. Räty toteaa, että laitoksissa oli vaikea tietää, miten pitäisi toimia, kun valtio ohjeisti epäselvästi.

Sijoitettujen lasten kanssa on käsiteltävä sääntöjä ja rajoitustoimia

Oikeusasiamiehen kanslian tarkastukset johtivat lastensuojelulain terävöitykseen vuoden alussa. Nyt lastensuojelulaitosten työntekijät velvoitetaan kertomaan lapsille heidän oikeuksistaan ja oikeuksista kiinni pitämisestä, lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

– Laissa pyritään siihen, että laitosten säännöt ja rajoitustoimet käsitellään lasten kanssa, jotta lapset hyväksyvät ne. Olennaista on myös käsitellä rajoitusten jälkeen lasten kanssa se, miksi rajoitukset tehtiin, Tapio Räty linjaa.

Rajoitukset pitää aina perustella jälkikäteen.

Samaa mieltä on neuvotteleva virkamies Susanna Hoikkala sosiaali- ja terveysministeriöstä:

– Jo YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa kuuntelemaan lasten näkemyksiä omasta kohtelustaan, mutta nyt myös hyvän kohtelun suunnitelma korostaa tätä.

Hoikkala sanoo tarkastusten vahvistavan, että lapset eivät useinkaan tiedä kasvatuksellisen toiminnan ja rajoitusten eroja:

– Varsinkin lastensuojelulain mukaiset rajoitukset ovat vahvaa vallankäyttöä, jolla puututaan lapsen perusoikeuksiin. Rajoitukset pitää aina perustella jälkikäteen.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijä on avainhenkilö

Susanna Hoikkala kertoo kuulleensa kokemusasiantuntijanuorilta, että he eivät useinkaan tiedä, mikä on aluehallintovirasto, Valvira tai oikeusasiamies. Kaikille näille viranomaisille voi kannella, jos sosiaalipalveluissa on ongelmia.

– Sijoitettujen lasten tietoisuutta heidän oikeuksistaan pitää lisätä. Tässä työssä sosiaalityöntekijä on avainhenkilö, sillä hän vastaa kunnassaan lapsen sijaishuollon järjestämisestä, Hoikkala sanoo.

Laitoksen toimintakulttuurin on tuettava lasten osallisuutta.

Sosiaalityöntekijän pitää ryhtyä toimiin heti, jos lapsi kertoo kokeneensa epäasiallista kohtelua sijoituspaikassaan.

THL:n Kysy ja kuuntele -hanke pyrkii yhtenäistämään käytäntöjä, jotta lasten asioita hoitavat sosiaalityöntekijät osaavat kuunnella lapsia aiempaa tarkemmin. Lastensuojelun Keskusliitto on mukana hankkeen ohjausryhmässä.

Hanketta johtava erityistutkija Pia Eriksson THL:stä painottaa, että lastensuojelulaitoksen johdon ja lastensuojelun järjestämisestä vastaavan kunnan pitää varmistaa laitoshenkilöstön riittävyys ja osaaminen

– Lisäksi laitoksen toimintakulttuurin on tuettava lasten osallisuutta. Näissä kaikissa kohdissa on parannettavaa, Eriksson listaa.

”Sijoitettuja nuoria kuullaan, laitoksia ei”

– Tuntuu, että sijoitettujen nuorten uskotaan kertovan absoluuttisia totuuksia ja työntekijöiden sanotaan vain väittävän jotakin muuta, Lamujoen perhekodit Oy:n Ojantakasen sijaishuoltoyksikön johtaja Riina Niskala Siikalatvasta murehtii. Ojantakasessa on 14 paikkaa 12–18-vuotiaille huostaanotetuille tai avohuollon tukea tarvitseville.

Niskala tuskailee, että laaja lastensuojeluala tarkoittaa lähes mitä tahansa alle 18-vuotiaisiin liittyvää:

– Kun meille tulee 190-senttinen, huumeita käyttävä, rikoksia tekevä ja väkivaltainen tatuoitu kaveri, ei minulle ensimmäiseksi tule mieleen lapsi, joka tarvitsee syliä.

Lastensuojelutyön tuoreeksi ongelmaksi hän sanoo oikeusasiamiehen ratkaisun, jonka mukaan nuorelta ei voi ennakoivasti ottaa älypuhelinta. Niskalan mukaan tämän takia Ojantakaselle sijoitettujen nuorten karkaamisprosentti on selvästi noussut.

– Meille voi tulla päihteitä käyttävä nuori yhdeksänteen sijoituspaikkaansa, kun hän on karannut kaikista edellisistä. Tällainen nuori löytää helposti puhelimella päihdeporukan. Lain mukaan meidän on annettava hänen karata ja käyttää päihteitä.

Niskala sanoo hämmästelleensä asiaa viranomaisille. Hän kertoo nuorten myöntävän, että puhelimen poisotto auttaa heitä pysymään irti huumeista:

– Kun nuoret kertovat näin, asia saatetaan korjata. Asiaan ei puututtu, kun me laitosten työntekijät ja sosiaalityöntekijät sanoimme, että ratkaisu tekee toiminnastamme vaikeaa.

Sekin herättää Niskalan mukaan hämmennystä lastensuojelun arjessa, että kuntien lastensuojelussa on erilaisia toimintamalleja, ja kuntien lakimiehet tulkitsevat säädöksiä vaihtelevasti:

– Jos lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä määrää meitä tekemään jotakin, mikä arveluttaa meitä, olen oppinut heti kysymään Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta. Sieltä olen saanut hyviä ohjeita.

Niskala sanoo, että ennen tammikuun lastensuojelulain muutosta viranomaisten ohjeistus tuli kanteluiden vaikutuksesta paljolti jälkikäteen. Nyt saatu ohjeistus on lisännyt lastensuojelulaitoksissa henkilöstön koulutusta.

Sijaishuollon tekee laadukkaaksi turvallinen ja välittävä suhde

Sijaishuollon erityisasiantuntija Anna Tiili Lastensuojelun Keskusliitosta painottaa, että sijaishuoltoa pitää kehittää yhdessä. Kehittämistyössä on kuultava kokemusasiantuntijoiden eli lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa sekä myös sijaishuollon työntekijöiden näkemyksiä.

– Usein lastensuojelun kokemusasiantuntijat korostavat, että sijaishuollon tekee laadukkaaksi turvallinen ja välittävä suhde. Lisäksi sijaishuollon on toimittava lainmukaisesti ja kunnioitettava lapsen oikeuksia, Tiili sanoo.

Hänen mukaansa sijaishuollon kehittämistä vaikeuttaa kentän pirstaleisuus. Kun palveluntarjoajia on useita, erityistä huomiota pitää suunnata niin kansallisen kehittämisen ohjaamiseen kuin kehittämisen jalkauttamiseen.

Tekeillä olevassa sote-uudistuksessa pitää Tiilin mukaan lisätä kaikkien hyvinvointipalvelujen ja sivistystoimen, ei pelkästään lastensuojelun, toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Isossa kokonaisuudessa tarvitaan sekä rakenteellista että sisällöllistä kehittämistä.

Tiili kertoo, että kehitteillä olevien viiden osaamis- ja tukikeskuksen odotetaan vahvistavan lapsiperhepalveluiden yhteistyötä. Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun OT-keskukset toimisivat monialaisina keskuksina vaativan tason palveluja tarvitseville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Kukin OT-keskus toimisi alueensa perus- ja erityistason palveluiden kanssa.

Tilaa Lapsen Maailma – tue Lastensuojelun Keskusliiton työtä – vain 29 e!

Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.

Voit tukea Lastensuojelun Keskusliiton toimintaa tilaamalla lehden itsellesi, työyhteisöllesi tai lahjaksi. Näppärän digitilauksen saat puoleksi vuodeksi vain 29 eurolla, ja kestotilaus maksaa 69 € vuodessa.

Painatamme lehden Punamustan painotalossa Joensuussa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.