Sijoitetuista lapsista suurin osa suorittaa vain peruskoulun
Kaikkein todennäköisimmin toisen asteen tutkinto jäi suorittamatta heiltä, jotka sijoitettiin kodin ulkopuolelle ensimmäisen kerran teini-iässä: maasta riippuen vain yksi neljästä tai yksi kolmesta suoritti ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun.
Ennen teini-ikää sijoitetut suorittivat tutkinnon jonkin verran useammin, mutta silti selvästi harvemmin kuin muut saman ikäiset nuoret.
Tiedot selviävät tutkimuksesta, jossa seurattiin suomalaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten sijoitettujen nuorten kouluttautumista 23 vuoden ikään saakka. Seuranta kattoi kaikki vuonna 1987 syntyneet sijoitetut nuoret.
Tanskassa sijoitettujen koulutus pysähtyy peruskouluun useammin kuin Suomessa ja Ruotsissa. Tämä saattaa olla seurausta tanskalaisesta ammattikoulusta, joka koostuu sekä koulussa suoritettavasta jaksosta että pakollisesta harjoittelusta, arvioi väitöskirjatutkija Antti Kääriälä Helsingin yliopistosta.
Toisen asteen tutkinnon puuttuminen vaikeuttaa dramaattisesti pärjäämistä aikuisena.
Tutkimushanketta johtaneen professori Heikki Hiilamon mukaan tulokset kertovat, kuinka tärkeää on tukea kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista. Hän sanoo tutkinnon puuttumisen vaikeuttavan dramaattisesti nuorten itsenäisen elämän aloittamista ja pärjäämistä aikuisena.
Suomesta tutkimukseen osallistuivat Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen tutkimus, jossa vertaillaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista eri maissa kokonaisia ikäluokkia tarkastelemalla.
Tutkimus julkaistiin Children and Youth Services Review -lehden verkkosivuilla kesäkuussa.
Lue myös: Sijoitetut lapset koulutiellä