Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi
Uusimmassa 2017 tehdyssä kouluterveyskyselyssä oli ensimmäistä kertaa mukana kysymys lapsen asuinpaikasta. Sen avulla saatiin myös ensimmäistä kertaa tietoa sijaisperheeseen, lastensuojelulaitokseen tai ammatilliseen perhekotiin sijoitettujen lasten kokemasta hyvinvoinnista.
Sijoitetut lapset eivät muodosta yhtenäistä keskenään samanlaista ryhmää. He kuitenkin eroavat joukkona muista ikätovereistaan: He ovat kokeneet useammin esimerkiksi vanhempien eron, läheisen kuoleman sekä koulun, ja sitä kautta kaveripiirin, vaihtumisen.
Surullista luettavaa ovat tulokset sijoitettujen lasten ja nuorten kokemasta hyvinvoinnista.
Kuten oheisesta infografiikastakin näkee, kokevat he useammin ahdistuneisuutta sekä koulu-uupumusta. Lisäksi he ovat useammin joutuneet kohtaamaan yksinäisyyttä ja kiusaamista.
Kyselyssä kartoitettiin myös avunsaantia koulun aikuisilta. Tämän osalta sijoitettuna asuvat nuoret eivät eronneet merkittävästi vanhempiensa luona asuvista ikätovereistaan.
Tulokset ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ne antavat vahvan viestin siitä, että sijaishuollon piirissä elävien lasten ja nuorten hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. Koulu puolestaan vaikuttaa hyvältä paikalta tavoittaa apua tarvitsevat. Mutta pystyykö koulu nykyisillä resursseillaan vastaamaan avun tarpeeseen?
Lue myös: Sijoitetut lapset koulutiellä
Lue myös: Tapaamispaikka on puolueeton tila lapsen ja etävanhemman kohtaamiselle
