Saavatko perheet haluamaansa tukea lastensuojelussa?

Lähtökohtaisesti erityislapsiperheet eivät kuulu lastensuojeluun, mutta sinne ne – meidätkin – Suomessa ohjataan. Olemme joutuneet sen seurauksena tälle kaoottisellekin matkalle lastensuojelun maailmaan.

Kokemuksemme mukaan Suomessa malli erityislapsiperheiden tukemiseksi on se, että millään taholla ei ole rahaa ja kaikki tahot toivovat, että jokin toinen taho hoitaa. Terveydenhuollossa, jossa asiaa pitäisi hoitaa, perheitä pompotellaan luukulta toiselle, syyllistetään ja lopulta ohjataan lastensuojeluun.

Koulussa uuden opetussuunnitelman inkluusiomalli ei pysty tukemaan erityislapsia, ja erityislapsiperheet ohjataan kouluistakin lastensuojeluun.

Suurin osa erityislapsiperheistä tarvitsee terveydellistä, ei lastensuojelullista apua. Tarvetta ei ole myöskään syyllistämiselle ja holhoamiselle vaan sille, että lapsen oireilu otetaan vakavasti. Tiedän, että moni ajattelee, ettei neuropsykiatrinen oireilu ole todellista (”Kuria ne vaan tarttevat”), vaikka taustalla on usein aivojen rakenteellinen tai toiminnallinen poikkeavuus.

Joidenkin arvioiden mukaan lastensuojelussa on neurokirjon lapsia jopa liki 70 prosenttia. Nyt erityislapsiperheet joutuvat sinnittelemään ilman tukea usein syyllistämisen kera ja taistelemaan jokaisesta pienestä murusesta apua.

Kokemuksemme mukaan järjestelmä ajaa perheet loppuun. Se synnyttää inhimillisesti kestämättömiä sijoittamisen ja huostaanoton kokemuksia, joita ei pystytä korjaamaan rahallakaan. Ja rahaa siihen todellakin poltetaan.

Ongelmaa pitäisi tietenkin hoitaa paljon ennen lastensuojelun puuttumista, mutta lastensuojelu pahentaa omalta osaltaan ongelmaa.

Ironisinta on, että kun (erityis)lapsi sitten sijoitetaan tai huostaanotetaan, sijaiskoti saa tuen, jota lapsen biologinen perhe on yrittänyt vuosia saada. Sijaisvanhemmat saavat kuntoutusta, työnohjausta, vapaita, tukea lapsen harrastuksiin jne. Jos tukea olisi tarjottu erityislapsiperheelle, lastensuojelua ei todennäköisesti olisi tarvittu.

Suomessa on pilotoitu hyvin tuloksin ns. kuntouttavan kodin mallia. Sen ajatus on tarjota välimuoto avohuollon tukitoimien ja laitossijoituksen väliin eli tuoda lapsen biologiseen perheeseen se tuki, jonka sijaisvanhemmat saavat.

Malli pitäisi ottaa käyttöön laajasti. Niin vältettäisiin perheiden loppuun palaminen, usein myös perheen hajoaminen sekä näistä kertautuvat ongelmat. Mallin avulla myös vanhemmilla olisi paremmat mahdollisuudet pysyä työkykyisinä ja työelämässä.

Kuntouttavan kodin malli myös säästäisi valtavasti yhteiskunnan varoja. Yksi laitossijoitus maksaa yli 300 euroa vuorokaudessa, eli yli 100 000 euroa vuodessa. Lastensuojelun kulut kokonaisuutena ovat liki miljardi euroa vuodessa.

Todellisuus on se, että tällä hetkellä apu ja sen tarve eivät kohtaa. Näin palaa valtavasti resursseja. Onko Suomella varaa polttaa vuositasolla kymmeniä tai satoja miljoonia euroja?

Konkreettiset ehdotuksemme:

Taataan lastenpsykiatrialle riittävät resurssit ja hoidetaan sen palvelujärjestelmä kuntoon.

Tarjotaan apua ennaltaehkäisevästi ja voimavarakeskeisesti – nyt se on lastensuojelussa korjaavaa, kallista ja inhimillisesti katsoen kestämätöntä.

Tunnistetaan neuropsykiatriset pulmat ja hoidetaan ne kuntoon. Hoitamattomina ne voivat johtaa käytöshäiriöihin ja tunne-elämän ongelmiin.

Saatetaan kokonaisuus kuntoon terveydenhuollossa, ja tarjotaan tukea koulussa. Kun erityislapset saavat tarvitsemansa tuen varhain, myöhempi lisätuen tarve vähenee – puhumattakaan elämänlaadun ja inhimillisyyden lisääntymisestä.

Sosiaalityöntekijöiden määrää ei tarvitse lisätä, kun turhat lastensuojelun asiakkuudet karsiutuvat. Silloin sosiaalityöntekijät voivat keskittyä niihin perheisiin, joilla on todellista lastensuojelun tuen tarvetta.

Nyt, kun olet lukenut jutun, haluaisimme kertoa Sinulle,

että julkaisemme aina joitakin lehden juttuja verkossa ilmaiseksi. Näin siksi, että tärkeä ja asiantunteva tieto lapsista ja perheistä olisi mahdollisimman monen saatavilla.

Lehtitilauksista saatavilla tuloilla pystymme kuitenkin tekemään laadukkaampaa ja monipuolisempaa lehteä. Haluaisitko auttaa meitä siinä? Tilaamalla Lapsen Maailman printti- tai digilehden tuet samalla Lastensuojelun Keskusliiton työtä lapsen oikeuksien edistämiseksi.

Painatamme lehden Punamustan painotalossa Joensuussa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.