Saan olla minä
– Olen aina saanut olla oma itseni. Ei ole tarvinnut esittää mitään muuta tai erilaista kuin on. Minua ei ole koskaan myöskään kiusattu, sanoo Aino Parviainen, 14.
Pyörätuolilla liikkuva Aino on yksi neljästä nuoresta, jotka kertovat marraskuun alussa julkaistavilla videoilla oikeudesta olla oma itsensä. Kansallinen lapsen oikeuksien viestintäverkosto haluaa näiden kertomusten kautta voimaannuttaa nuoria ja kertoa heille, että jokaisella on oikeus olla oma itsensä. Samalla herätellään kaikkia pohtimaan omaa suhdetta erilaisuuteen. Asenteisiinkin halutaan vaikuttaa.
Aino Parviaisen lisäksi videoilla esiintyvät jääkiekkoileva kasvissyöjä Herman Hietajärvi, transnuori Mesi Kissaniitty ja afganistanilaistaustainen Fereshteh Akbari. Lisäksi tubevaikuttaja Tuure Boelius esiintyy omalla videollaan yhdessä isänsä kanssa.
Kampanjaan sisältyy myös haaste: verkkosivulta www.lapsenoikeudet.fi/saanollamina voi ladata kuvan #saanollamina tai #saatollasinä, ja jakaa sen omissa sosiaalisen median kanavissa ja haastaa muut mukaan kampanjaan.
Miksi Aino Parviainen sitten on aina saanut olla oma itsensä?
– Olen ollut kolmannelta luokalta asti samalla luokalla ja ystäväpiiri on muodostunut tiiviiksi – tunnemme kaikki toisemme. Voin esim. helposti valittaa kavereille jostakin vammaisuuteen tai omaan sairauteeni liittyvästä asiasta. Se ei estä meistä ketään olemasta sellainen kuin on.
Lopetetaan kiusaaminen!
YK:n Lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Koko juhlavuoden ja marraskuussa vietettävän Lapsen oikeuksien viikon teema on lapsen oikeus olla oma itsensä.
Oikeus olla oma itsensä liittyy useisiin lapsen oikeuksien sopimuksen artikloihin. Kaiken pohjana on yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys: jokaisella on yhtäläinen ihmisarvo, ihmisoikeudet kuuluvat kaikilla eikä ketään saa syrjiä.
Syrjintä vaarantaa lapsen kehityksen ja kasvun. Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan 20 % 4.–5-luokkalaisista, 26 % 8.–9.-luokkalaisista, 12 % lukiolaisista ja 14 % ammattiin opiskelevista on kiusattu ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin tai kielen, vammaisuuden, perheen tai uskonnon vuoksi koulussa ja vapaa-aikana.
Yli 40 %:a syntymäkodin ulkopuolelle sijoitetuista, toimintarajoitteisista ja ulkomailla syntyneistä 8.–9.-luokkalaisista on kokenut syrjivää kiusaamista.
