Rohkea tekee, mitä muut eivät osaa

Sisu Ahonala, 6, ja Peppi Impola, 6, hieman mietiskelevät rohkea-sanaa: mitä se oikein mahtaa tarkoittaa? Pelkääminen sen sijaan on kummallekin täysin selvää.

– Sellainen, joka pelkää, on vähän arka, Peppi sanoo ja Sisu nyökyttelee vieressä.

– Jos on kaksi ihmistä, ja toinen on arka ja toinen ei, niin se toinen on just sitten rohkea, päättelee Peppi.

– Minä olen itse rohkea, innostuu Sisu.

– Tiedän sen siitä, koska mun mummini pelkää korkeita paikkoja ja minä en, Sisu jatkaa.

– Olen minäkin käynyt tosi korkeassa majakassa, Peppi sanoo ja huitaisee kädellään ylöspäin.

– Sinne menivät pitkät portaat, ja piti paljon kävellä ja nostaa jalkoja tosi korkealle, että yletyin niihin rappusiin. Eikä siellä ollut mitään hissiä, Peppi muistelee.

Ystävykset kuuluvat päiväkoti Linnunlaulun Kultakäköset-eskariryhmään. He ovat heränneet aamulla jo aikaisin ja katsoneet pätkän Pikku Kakkosta ennen eskariin tuloaan.

– Mä en pidä porkkanoista enkä irtokarkeista. Enkä jaksa kantaa hevosta, varmaankin kaimaansa miettivä Peppi huomauttaa.

– Välillä mä olen ihan ilman karkkeja, Sisu lisää.

Kun nämä faktat on saatu kohdalleen, jatkamme juttua rohkeudesta.

Vaikka ihminen joskus vähän pelkäisi, hänen ei tarvitse silti olla aina pelkuri. Ihminen voi muuttua, Sisu ja Peppi pohtivat.

– Isona voi tulla rohkeaksi, Peppi on huomannut.

– Mun iskä on ainakin tosi rohkea. Se vain on, Peppi sanoo ja nyökyttää päätään pariin otteeseen sen tarkemmin kuvailematta asiaa

– Minun äitini on hyvin rohkea. Olen nähnyt sen itse, Sisu kertoo.

– Äitini uskaltaa kiivetä puumajaan! Sitä isi, ukki, minä ja pikkuveli rakennamme. Se on metrin tai kahden korkeudella. Sinne menee köysitikkaat, jotka voi vetää ylös, niin ettei kuka tahansa pääse sisään. Pian meillä on edessä seinän pystytys. Puumajassa voi nukkua ristikkäin kaksi aikuista nurkasta nurkkaan. Olemme myös laskeneet, että sinne mahtuu viisi lasta.

Sekä Sisu että Peppi ovat huomanneet, että rohkealla ihmisellä on joitakin tunnusmerkkejä.

Rohkea maistelee eri ruokia, mutta ei myrkkysieniä. Luultavasti hän syö enimmäkseen hernekeittoa.

– Hän maistelee eri ruokia, mutta ei kuitenkaan myrkkysieniä, Sisu sanoo.

– Luultavasti hän syö enimmäkseen hernekeittoa, hän arvelee.

– Rohkea on hyvin onnellinen, koska hän on oppinut maistamaan kaikenlaisia uusia makuja ja tekee kaikkea sellaista, mitä jotkut muut eivät osaa tehdä, Peppi tuumii.

– Salmiakki on pahanmakuista, mutta syön sitä ihan innollisesti, Sisu kuvailee kokemuksiaan.

Rohkealla on paljon ystäviä.

– Mutta ei kuitenkaan enemmän kuin kenellä tahansa muulla, Peppi sanoo.

– Rohkea ihminen osaa myös ajaa autoa.

Kysymystä siitä, ovatko miehet rohkeampia kuin naiset, ystävysten ei tarvitse pitkään pohtia.

Isoveljeni Verneri on kaikista rohkein. Se ei pelkää ötököitä eikä lepakoita.

– Se riippuu miehestä ja naisesta, Sisu kuittaa.

– Mun isini on kyllä rohkein ihminen, jonka tiedän, Sisu sitten tuumii.

– Mun mielestäni mun isoveljeni Verneri on kaikista rohkein. Se ei pelkää ötököitä eikä lepakoita, Peppi sanoo.

Vaikka Peppi on omasta mielestään itsekin melko rohkea, sammakkoa hän ei silti silittele.

– Näin sen meidän mökin pihalla, mutta en uskaltanut koskea siihen. Sitten se sieltä pesäkolostaan vain kurkisteli. Tai ojasta, Peppi huokaa.

– Mun pikkuveli Frans uskaltaa koskettaa ihan mihin tahansa ötökkään, Sisu kertoo.

– Mutta myös Spider-Man on rohkea. Se taisteli kerran mustan varjon kanssa. Mun isi on nähnyt lapsena kaikki ne elokuvat ja kertonut niistä. Superman ei myöskään pelkää mitään. Sen pahin vihollinen on Lex Luthor, Sisu tietää.

Samassa Sisu muistaa vielä yhden rohkean.

– Touko on ollut vauvasta asti mun kaveri. Me menemme yhdessä samaan kouluun. Touko on tosi rohkea. Koulussa aiomme opiskella kaikkea, mitä siellä opetetaan, Sisu tuumii.

Kummituksia rohkeat eivät pelkää.

– Eivät tietenkään, kummitus on sama kuin haamu ja haamu on näkymätön, eikä sitä siis ole olemassa, Sisu selvittää.