Pojat eivät ole läpikotaisin poikia – eivätkä tytöt tyttöjä
Hokema ”pojat on poikia” ei ole tarkoittanut enää aikoihin mitään hyvää. Viimeinen naula sanonnan arkkuun lyötiin vuoden 2015 Pisa-tulosten myötä: suomalaiset tytöt olivat luonnontieteiden osaajina puoli vuotta poikia edellä – mukaan lukien poikien vahvuutena pidetty matematiikka. Ero oli Suomessa suurempi kuin missään muussa tutkimuksen yli 70 maasta.
Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen kriteereillä pojat ovat poikia ja tytöt tyttöjä lähinnä vain koulunkäynnin suhteen. Arvosanojen perustella vaikuttaa siltä, että keskimääräinen tyttö ja keskimääräinen poika kulkevat peruskoulussa aivan eri polkuja, tutkijat toteavat tutkimustiedotteessa.
Tytöt ja pojat kulkevat peruskoulussa keskimäärin aivan eri polkuja.
Pelkästään peruskoulun päättöarvosanojen perusteella nuoren sukupuolen voi ennustaa oikein 77,5 %:n tarkkuudella. Arvaus tuottaisi 50 %:n osumatarkkuuden.
Läpikotaisin tyttömäisiä tyttöjä tai poikamaisia poikia ei tutkimuksen mukaan ole, ja jos onkin, niin hyvin vähän. Esim. arvosanojen perusteella poikamaiset pojat tai tyttömäiset tytöt eivät olleet keskimääräistä poikamaisempia tai tyttömäisempiä jollakin muulla alueella, kuten vaikkapa persoonallisuuden suhteen.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten nuorten tyttö- ja poikamaisuutta persoonallisuuden, arvojen, arvosanojen, kognitiivisten taitojen ja toisen asteen opiskeluvalintojen avulla. Otoksena oli yli 4 000 peruskoulua lopettelevaa nuorta suuresta suomalaisesta kaupungista.
Koko joukolle tehtiin yhdeksän testiä sisältävä kognitiivinen testipatteri. Lisäksi hankittiin tiedot peruskoulun päättötodistuksesta, yläkoulun valinnaisista aineista ja toisen asteen hausta.
Selvästi suurin sukupuolien välinen ero oli päästötodistuksen arvosanoissa. Muilla alueilla sukupuolen ennustevoima oli 60–70 %. Arvosanojen jälkeen sukupuoli näkyi vahvimmin persoonallisuudessa. Sen jälkeen tulivat arvot, valinnaiset aineet, kognitiiviset taidot ja toisen asteen hakuvalinnat.
Mielenkiintoista kyllä, pojilla oli tyttöjä enemmän vaihtelua arvojen, kognitiivisten taitojen ja arvosanojen poika- tai tyttömäisyydessä. Kaksi satunnaisesti valittua poikaa oli siis kauempana toisistaan näiden alueiden poika- tai tyttömäisyyden suhteen kuin kaksi satunnaisesti valittua tyttöä.
Tutkimus tuo uutta faktasisältöä keskusteluun koulutuksen sukupuolittumisesta ja siitä, mitä pidetään sukupuolille tyypillisenä ja epätyypillisenä. Siinä kehiteltiin myös menetelmiä feminiinisyys-maskuliinisuus-painotusten laskemiseen ja niiden integroimiseen sukupuolieroihin.
Artikkeli ilmestyi huhtikuussa European Journal of Personality -julkaisussa (sagepub.com).
Hyvä lukija,
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.
Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä.
Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja
Kommentit (0)