Perhetietojen yhdistäminen vähentäisi väkivallan riskiä
Sad little girl sitting against the wall in despair. In his hands he holds an teddy bear. drunken man threatens
Suurimmillaan väkivallan riski on perheissä, joissa vanhempia kuormittivat stressi, terveysongelmat, päihteiden käyttö, taloushuolet, suuri lapsimäärä tai lasten erityistarpeet.
Eniten väkivaltaa kokeneet lapset ovat nähneet myös eniten parisuhdeväkivaltaa ja vanhempien humalajuomista. Riskiperheissä syödään harvoin yhdessä ja rahat ovat usein lopussa. Lapsen suhde vanhempiin on huono, eikä luotettua ystävää ole.
Annemari Halme pitää tärkeänä riskitekijänä myös väkivallan kulttuuria, joka näkyy väkivallan sallivana asenteena yhteiskunnassa ja perheessä. Se näkyy myös väkivallan käyttönä parisuhteessa ja juontaa juurensa usein vanhemman omasta lapsuudesta.
Väkivallalta suojaavat tekijät liittyvät Halmeen gradun mukaan lapsen hyviin ihmissuhteisiin, perheen rutiineihin ja elämän säännöllisyyteen sekä viranomaisapuun. Lapset, joihin kohdistuu eniten riskitekijöitä ja joilla on vähiten suojatekijöitä, ovat suurimmassa vaarassa saada väkivallasta pitkälle aikuisuuteen vaikuttavia vakavia henkisiä ja fyysisiä vaurioita.
Vaikka monet riski- ja suojatekijät liittyvät lapseen itseensä tai vanhempiin, voidaan niihin Halmeen mukaan vaikuttaa kodin ulkopuolelta. Tärkeässä roolissa ovat päiväkoti, koulu, neuvola, lastensuojelu, poliisi ja lainsäätäjä.
Vaarassa olevien lasten löytäminen ja tukeminen edellyttävät, että perheitä koskevia tietoja kyetään yhdistämään yli ammatillisten ja viranomaisrajojen.
Halme kokoaa pro gradu -tutkielmassaan yhteen kansainvälisiä tutkimustuloksia väkivallan riski- ja suojatekijöistä 30 vuoden ajalta ja vertaa niitä suomalaisaineistoon, joka koostui 11 000 koululaisen vastauksista.
>Annemari Halme: Risk and protective factors of physical violence towards children. Itä-Suomen yliopisto 2017.
Lue painetusta lehdestä myös neljäs Tutkittua tietoa -artikkeli Sotalasten erotrauman jäljet siirtyvät sukupolvelta toiselle.
