Pentti Lemmetyinen: Epätasa-arvoinen yhteiskunta ei ole kenenkään etu

Suomen Setlementtiliiton pitkäaikainen johtaja Pentti Lemmetyinen, 65, on valittu Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen puheenjohtajaksi. Syyskokous päätti asiasta maanantaina.

– Olen valinnastani yllättynyt ja otettu. Tässä elämäntilanteessa minulla on hyvin aikaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelutyön edistämiselle.

Lemmetyinen jäi eläkkeelle tämän vuoden alussa työskenneltyään yli kolmekymmentä vuotta setlementtiliikkeessä. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteiden maisteri ja perheneuvoja. Työuransa hän aloitti luokanopettajana.

Vahva sosiaalisen oikeudenmukaisuuden eetos on Lemmetyisen mukaan suurelta osin peräisin hänen lapsuudestaan Tampereen Pispalassa.

– Kasvuympäristössäni ollut ihmiselämän kirjavuus ja rikkaus muokkasi ajatteluani. Erityisesti meidän kanssamme asunut isoäitini opetti, että ketään ei saa arvostella eikä kenellekään saa nauraa. Häneltä perin kunnioituksen elämää kohtaan.

”Koko työuraani on määritellyt usko siihen, että järjestöjen ja ihmisten tekemisillä ja tekemättä jättämisillä on ihan valtava merkitys yhteiskunnassa.”

Setlementtityössä Lemmetyinen aloitti 90-luvun laman aikana.

– Silloin ymmärrettiin, ettei hyvinvointivaltiota ole mahdollista ylläpitää vain verovaroin. Alettiin puhua kansalaisyhteiskunnasta ja järjestöjen roolista hyvinvointiyhteiskunnassa. Oikeastaan koko työuraani on määritellyt usko siihen, että järjestöjen ja ihmisten tekemisillä ja tekemättä jättämisillä on ihan valtava merkitys yhteiskunnassa.

Lemmetyinen näkee, että nykyhetkessä ja 90-luvun lamavuosissa on paljon samaa.

– Sillä poikkeuksella, että reilut 30 vuotta sitten järjestöt nähtiin voimavarana. Nyt ongelmat ovat monella tapaa samat, mutta järjestöjä ei nähdä vastauksena niihin vaan jopa rasitteena.

Vaarana on, että järjestöjen työ leimataan poliittisessa ja julkisessa keskustelussa epäammattimaiseksi ja tehottomaksi. Kun niiden arvoa ei tunnista, rahoituksesta on helppo leikata.

– Vaikeiden aikojen riskinä on, ettei koskaan enää palata tasolle, jota aiemmin on pidetty terveen yhteiskunnan merkkinä. Ajatellaan vaikka ruokapankkeja: ne perustettiin hätäavuksi, mutta pikkuhiljaa on hyväksytty, että yhteiskunnassamme osa ihmisistä joutuu jonottamaan saadakseen leipänsä.

”Jos lapset ja nuoret eivät usko tulevaisuuteen ja siihen, että asiat järjestyvät, meillä ei ole mitään toivoa.” 

Lemmetyinen on ollut Suomen YK-liiton hallituksen jäsen ja nostaa esiin, miten yhteisinä pidetyt arvot ovat uhattuna, kun valtiot tekevät päätöksiä vastoin YK:n sitoumuksia.

Lastensuojelun Keskusliiton toimintaan tämä nivoutuu erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kautta.

– Suomikin on sitoutunut lapsen oikeuksien sopimukseen kaikilta osin. Sen 45 artiklan osalta meillä on paljon valvottavaa.

Lemmetyinen pitää Lastensuojelun Keskusliiton ja sen yli sadan jäsenyhteisön työtä ainutlaatuisen arvokkaana.

– Jos lapset ja nuoret eivät usko tulevaisuuteen ja siihen, että asiat järjestyvät, meillä ei ole mitään toivoa. Tähän haluan puheenjohtajan roolissa vaikuttaa ja olla jäsenyhteisöjen työn tukena.

Lemmetyinen kantaa huolta siitä, että 90-luvulla tehtyjä huonoja päätöksiä toistetaan. Maksajiksi joutuvat aikuisiksi kasvaneet laman lapset, joista monien perheissä kärsitään nyt ylisukupolvisesta köyhyydestä ja syrjäytymisestä.

– Riippumatta siitä, mitä köyhien lapsiperheiden aikuiset ovat tehneet, lapset ovat taatusti syyttömiä tilanteeseen. Sen vuoksi meidän on yhteiskuntana etsittävä ratkaisuja syrjäytymiseen. Lastensuojelun Keskusliiton tekemä tutkimustyö on tärkeää, jotta tiedetään, millaisia vaikutuksia päätöksillä on ja millaisia korjausliikkeitä yhteiskunnassa täytyy tehdä.

Maahanmuuttopolitiikka on esimerkki asiasta, johon Lemmetyinen ottaa kantaa myös lapsen oikeuksien näkökulmasta.

– Monet Lastensuojelun Keskusliiton jäsenyhteisöt tekevät työtä uusien suomalaisten kanssa, jotta eriytyminen ihmisryhmien välillä vältettäisiin. Ajattelen, että vanhanaikaisella lähimmäisen rakkaudella saataisiin paljon aikaan – sillä, että ihmiset kuuntelevat ja auttavat toisiaan. Mutta jos kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen roolia ja arvoa ei haluta nähdä, yhteiskunta muuttuu huonommaksi meille kaikille.

Lemmetyinen muistuttaa, että ei ole kenenkään etu, jos yhteiskunta on epätasa-arvoinen ja osa porukasta putoaa kokonaan kelkasta. Vaikutukset tuntuvat kaikille esimerkiksi yleisessä ilmapiirissä ja turvattomuuden kokemuksina.

– Puheenjohtajana haluan edistää sitä, että lapsen oikeuksien sopimus koskee yhdenvertaisesti kaikkia täällä asuvia lapsia.

Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema media. Voit lukea journalistisen riippumattomuuden linjauksemme täältä. 

Pentti Lemmetyinen

• Aloitti työt setlementtiliikkeessä Tampereen seudulla vuonna 1993
• Setlementtiliiton toimitusjohtaja 2006-2025, kansainvälisen Setlementtiliiton puheenjohtaja 2016-2025
• Asuu Hämeenlinnassa
• Kolme lasta, neljä lastenlasta
• Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja kaudella 2026-2028