Parisuhdekurssi antaa voimaa arkeen
Ajan ottaminen parisuhteen hoitamiseen voi tuntua vanhemmista joskus itsekkäältä teolta. Huonoa omaatuntoa on kuitenkin turha kokea, sanoo Perheen parhaaksi -toiminnan asiantuntija, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki Parisuhdekeskus Katajasta.
– Jari Sinkkonen on sanonut, että vanhemman tehtävä on ottaa säilöön lapsen tunteet. Jos pienellä on esimerkiksi huono aamu, äidin tai isän tulee kestää lapsen kiukku, jota lapsi tuntee, kun hampaiden pesu on niin tylsää.
Vanhempi ei siis ärise takaisin, vaan ottaa lapsen tunteet vastaan.
– Jotta jaksaa olla vanhempana, pitää olla paikka, jossa tunteita saa pihistä ulos. Tällainen voi olla esimerkiksi hyvä parisuhde, sanoo Humaljoki.
Vanhemmat – nainen, 35, ja mies, 42, – kävivät erityislapsiperheille suunnatun Perheen parhaaksi -parisuhdekurssin. Heidän 13- ja 10-vuotiaat lapsensa olivat kurssin ajan mummolassa. Viikonlopun aikana syntyi monta oivallusta, joita äiti tässä jutussa kuvaa.
Kaikki parisuhteet ovat erilaisia
”On eri asia, onko parisuhde, jossa on lapsia, tai parisuhde, jossa ei ole lapsia, tai parisuhde, jossa on erityislapsia. Meillä on ADHD-lapsi, joka vaatii paljon arjessa. Kun on lapsi, jolla on erityishaasteita, on eri asia hoitaa parisuhdetta, kuin jos meitä olisi vain kaksi aikuista.
Minulle kirkastui kurssiviikonloppuna, ettei kannata verrata itseään kavereihin, lapsellisiin tai lapsettomiin. Puhumme eri asiasta, kun puhumme parisuhteesta. Meidän parisuhteessa on ihan erilaiset haasteet. Kaikilla on omat haasteensa.”
– Jokainen parisuhde on uniikki, Kaisa Humaljoki muistuttaa.
Älä vertaa muihin, vaan näe oman perheen hyvyys kaiken sen raskauden keskellä.
Kumpikin puolisko tuo suhteeseen oman kasvuhistoriansa ja kotoa oppimansa mallin parisuhteesta. Jokainen yhdistelmä on ainutkertainen. Jos parisuhteeseen syntyy vielä lapsi, jolla on ikioma temperamenttinsa, voi olla varma, ettei naapurissa tai oman siskon kotona asu samanlaista komboa kuin teillä.
– Eräs erityisperheen äiti jakoi minulle kerran tärkeimmän oppinsa pikkulapsiajalta: ”Älä vertaa muihin, vaan näe oman perheen hyvyys kaiken sen raskauden keskellä”. Tämä ajatus kantoi äitiä haastavien vuosien yli.
Jos löytää itsensä vertailemasta muihin, homma kannattaa lopettaa heti.
– Voi sanoa itselleen lempeästi mutta tiukasti: ”Nämä ovat turhia ajatuksia, eikä tästä ole mitään hyötyä. Tämä ei johda mihinkään, vaan tulee vain paha mieli. Nyt jotain muuta tilalle!”
Lisää viestittelyä
”Usein tuntuu siltä, että puhun asioista enemmän työkavereideni ja kavereideni kanssa kuin sen ihmisen kanssa, jonka kanssa asioista pitäisi puhua. Kun on ollut koko päivän töissä, ei jaksa jauhaa illalla kotona enää mitään.
Kurssiviikonlopun aikana keksimme mieheni kanssa ratkaisun asiaan. Voimme laittaa viestejä toisillemme pitkin päivää, esim. ’Hoidin tämän asian…’ tai ’Hei, tulen tänään kotiin tunnin myöhässä’ tai ihan vain ’Rakastan sinua’.”
Suhteen kommunikoinnin tapa voi olla mikä vain, terapeutti vahvistaa. Tärkeintä on, että yhteys säilyy.
– Toisille sopii puhuminen, toisille kirjoittaminen. Eräs pariskunta kirjoitti sähköpostia toisilleen pahimmassa räjähdyksessä ja sai näin riitelyn pidettyä sellaisella tasolla, ettei se muuttunut repiväksi. Puhumisen vuoro tuli sitten vähän myöhemmin.
Humaljoki rohkaisee jakamaan myös positiivisia uutisia.
– Se, mihin keskittyy, vahvistuu. Jos alkaa viestiä myönteisiä asioita, niitä alkaa kasvaa pariskunnan välille.
Luurit pois!
”Huomasimme, että ehkä meillä molemmilla on tapana vetäytyä kotona. Että sitä herkästi laittaa luurit päähänsä ja oman ohjelman pyörimään, kun on vähän väsynyt. Päätimme kurssin jälkeen, että yritämme kuunnella toisiamme aikaisempaa enemmän ja puhua enemmän, vaikka se vaatii tosi paljon.”
– Ihmiset ovat erilaisia siinä, paljonko he tarvitsevat omaa tilaa. Joillakin on suuri oman tilan tarve, jolloin rauhassa olo on voimavaran lähde.
Jos kuulokkeiden käyttö kotona on kuitenkin vain huonoa tottumusta, siihen kannattaa Humaljoen mielestä herätä. Voi miettiä, kuuluuko kuulokkeiden käyttö vanhempien elämään silloin, kun lapset ovat pieniä. Voisiko kännykän tai tabletin laittaa sivuun siihen asti, kun lapset ovat menneet nukkumaan?
– Jos tuntuu, että kumppanin huomiota on vaikea saada, voi kokeilla minä-kerrontaa: ”Tunsin itseni tänään…” tai ”Olen neuvoton, tarvitsen apuasi”. Toisen on helpompi ottaa vastaan näin kerrottu viesti.
Iltayhdeksältä alkaa vanhempien oma aika
”Työpäivän jälkeen ilta menee usein harrastusten pyörittämisessä ja perusarjen askareissa. Kun kello kymmeneltä viimein olisi mahdollisuus puhua, päässä ei enää liiku mitään.
Olen alkanut sanoa lapsille iltayhdeksältä: ”Nyt kello on sen verran, että alkaa vanhempien parisuhdeaika ja teidän on aika mennä omiin huoneisiinne ja nukkumaan”.
Tällöin meillä on mieheni kanssa edes jonkinmoinen mahdollisuus ajatusten vaihtoon. Lapset menevät pääsääntöisesti mukisematta yläkertaan.”
Riittää, että pääsee hetkeksi toisen kainaloon keräämään voimia.
On hyvä, jos arjessa on hetkiä, jolloin saa jakaa tunnelastia kumppanilleen, sanoo Kaisa Humaljoki.
– Kohtaamisen ei tarvitse tarkoittaa tunnin terapiaistuntoa joka ilta, vaan välillä riittää, että pääsee hetkeksi toisen kainaloon keräämään voimia. Pienikin kohtaaminen lisää jaksamista.
Jos on isoja riidanaiheita, ne kannattaa säästää hetkeen, jolloin kumpikin on virkeänä, esimerkiksi viikonloppuna.
– Lapsille tekee hyvää nähdä, että äidillä ja isällä on niin hauskaa yhdessä, että he haluavat viettää aikaa kaksin. Lapsi saa parhaan mallin parisuhteesta: Parisuhde on kivaa!
Pienet asiat merkitsevät
”Asiat, jotka hiertävät, ovat usein oikeasti tosi pieniä, paljon pienempiä kuin mitä stressaantuneena kuvittelee. Meillä ei ole mitään suurta ongelmaa suhteessamme, mutta arjen askareet aiheuttavat jatkuvaa kahnausta. Oli ihanaa kuulla kurssilla, että muillakin oli ihan samanlaista nahistelua pesukoneen täytöstä.
Tajusimme, että muutos voi lähteä liikkeelle pienestä. Hiertävät asiat eivät ole loppujen lopuksi vaikeita. Useimmiten kyseessä voi olla esimerkiksi oman ajan saaminen. Päätimme alkaa siivota kotia osissa. Kokeilemme myös kymmenen viikon kiertävää ruokalistaa.”
– Jos löytää itsensä aina napisemasta sen saman pesukoneen ääreltä riitaa haastaen, kannattaa pysähtyä ja kysyä: ”Mistä itse asiassa napisen, kun napisen tästä?”
Yrittääkö sanoa esimerkiksi, että on ikävä toista? Vai kiukutteleeko jännitystä, joka liittyy seuraavan päivän lääkärissäkäyntiin lapsen kanssa?
– Riidanhaastamisen takana ovat usein omat tyydyttymättömät tarpeet, jotka saavat tunteet pintaan.
Ratkaisu voi olla hyvinkin yksinkertainen, esimerkiksi se, että yhteisessä kalenterissa on kummankin vanhemman lenkkivuorot, joista pidetään kiinni.
On hyvä lähteä pois kotoa puhumaan asioista
”Uudessa ympäristössä oli tilaa ajatella ja miettiä asioita. Meillä on haastavia vaiheita takana. Oli tärkeää pysähtyä hetkeksi. Nautimme, kun ruoka kannettiin valmiina pöytään ja sängyt oli sijattu. Tiesimme, että lapsilla oli kaikki hyvin mummolassa.
Parisuhdekurssi lähensi meitä. Muistin taas, minkä takia olemme yhdessä ja kenen kanssa olen yhdessä. Tajusimme molemmat, että meillähän on hyvä tiimi!
Kun saimme rauhassa puhua asioista, mitään ongelmia ei ollut.
Meidän arki on tosi raskasta, mutta sitten on se kaikki muu, joka edelleen kantaa ja joka on paljon tärkeämpää. Näen taas selvästi, mitä hyviä juttuja meillä on. Meillä on voimavaroja.”
– Kun pääsee pois kotoa, voi olla vain siinä ja toista varten. Ei hierrä, että on ne pyykit odottamassa, vaan voi keskittyä parisuhteeseen täysillä.
Kuuntele, mitä toisella on sanottavana.
Jokainen voi löytää voimavaroja parisuhteestaan. Yksi tapa on haaveilla, kirkastaa yhdessä jaettuja unelmia. Yksi tapa on palauttaa mieliin suhteen alkuaikaa. Voi vaikkapa katsoa valokuvia ja muistella hauskoja juttuja. Voi myös pohtia, mikä suhteessa toimii. Mikä siinä on hyvin?
– Teetän pareillani usein saman harjoituksen. Kysyn: ”Mihin ihastuit aikanaan toisessa?” Rakastumisvaiheen muistelu ääneen tekee hyvää kummallekin.
Vaikka arki iskee päälle, suunnitelmista ei lipsuta
”Kun tulimme kotiin kurssiviikonlopusta, päätimme, että alamme huomioida toisiamme enemmän.
Kaksi viikkoa meni hienosti. Sitten tuli ylitöitä, lapset sairastuivat ja sopimukset ja suunnitelmat unohtuivat. Nyt olemme tippuneet lähtöpisteeseen.
Eilen sanoin miehelleni: ’Tämä ei toimi näin. Meidän pitää alkaa tehdä asioita taas niin, kuin olemme suunnitelleet’.”
– Uusien tapojen omaksumiseen kuuluu, että välillä otetaan takapakkia, Kaisa Humaljoki lohduttaa.
Jos löytää itsensä taas arkisesta räntäsateesta, kannattaa havahtua ja kysyä itseltään: ”Missä menemme? Mitä haluamme?”
– Monet lapsiperheet pitävät sunnuntaisin päivityksen, eräänlaisen kokouksen, jossa käydään läpi, kuka on missäkin ja mihin aikaan seuraavalla viikolla ja kuka vie minnekin.
Avuksi voi ottaa myös sähköisen perhekalenterin, johon kaikki voivat tehdä merkintöjä. Kalenteriin voi suunnitella halutessaan myös kaupassakäynnit ja ruokalistan.
– Päivyriin kannattaa merkitä myös iloa tuovat asiat, jottei kalenterin avaaminen tunnu raskaalta.
Parisuhdeaikaa kalenteriin
”Moni pariskunta teki kurssilla kirjallisen sopimuksen siitä, että kumpikin järjestää vuorollaan parisuhdeaikaa. Me olemme päättäneet kokeilla tätä myös.
On tärkeää järjestää parisuhdeaikaa, jotta pysyy kärryillä toisen ajatuksista. Olemme olleet yhdessä 17 vuotta. Tämä kurssi tuskin kantaa seuraavaa 17 vuotta, jollemme tee itse jotain.”
On ihanaa, jos on mahdollisuus järjestää omassa parisuhteessa kahdenkeskistä aikaa. Monessa perheessä tilanne voi kuitenkin olla se, että mummolat ovat liian kaukana tai että erityislasten hoitoon jättäminen on lähes mahdotonta jo taloudellisista syistä.
Siksi oleellisinta onkin Kaisa Humaljoen mielestä huolehtia arjen kohtaamisista.
– Kaiken ydin on siinä, miten pari pystyy jakamaan asioita tavallisena päivänä tai viikonloppuna. Ei niin, että huikkaa rutiininomaisesti kotiinpalaajalle läppärin takaa ”Mitä kuuluu?”, vaan että todella kuuntelee, mitä toisella on sanottavana. Näin puolisolle syntyy tunnekokemus välittämisestä.
Parisuhdekeskus Kataja kutsuu sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset Helsinkiin Parisuhdepäiville 17.–18.11. Lisätietoja ja ilmoittautuminen os. Parisuhdepäivät.fi
Lauantain Parisuhdehuoltamoon voivat osallistua kaikki parisuhdeasioista kiinnostuneet. Lisätietoja os. Parisuhdehuoltamo.fi
Hyviä parisuhdesivustoja
Paijausta parisuhteeseen -osion tehtävät auttavat sinua löytämään ja ylläpitämään oman parisuhteesi vahvuuksia. Sivustolta löydät myös läsnäolo-, rentoutus- ja kiitollisuusharjoituksia. Metka arki -osio haastaa katsomaan omaa lapsiperhe-elämääsi uusin silmin.
Onko perheessäsi erityistä tukea tarvitseva lapsi? Testaa parisuhteesi ja omat voimavarasi Voimavarapeilissä!
Voit myös tilata sähköpostiisi Voimavarakirjeen, joka perustuu testissä tekemiisi valintoihin. Sivustolla on myös tietoa Perheen parhaaksi -kursseista ja -tapahtumista.
Entä jos treenaisit parisuhdetaitoja kotona kumppanisi kanssa? Parisuhdekeskus Katajan sivustolla voit lukea parisuhdeasioista, tehdä parisuhdeharjoituksia tai kurkata valtakunnalliseen tapahtumakalenteriin ja ilmoittautua mukaan parisuhdetoimintaan.
Perheen parhaaksi ja Hyvinvoiva perhe kuuluvat STEAn rahoittamaan ja Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaan Emma & Elias -avustusohjelmaan.
Lue myös: Oksennuspyykki vei parisuhdeajan / Lapselliset miehet -blogi
