Osa-aikatyötä, unipatja ja isyyspakkaus

Yöheräilyt veivät voimia. Toivolla epäiltiin refluksitautia, minkä vuoksi yöherätyksetkin venyivät tavallista pidemmiksi. Isyysvapaalla ne vielä onnistuivat, mutta työarjen koittaessa iski kunnon väsymys.

Tamperelainen Antti Loponen, 35, päätti ehdottaa työnantajalleen, teknologiayritys Vincitille, että hän aloittaisi lyhennetyn työviikon.

– Ajattelin, että selviän haastavasta vauva-arjesta paremmin, jos lyhennän työpäivän pituutta. Ohjelmistokehittäjän työ vaatii kovaa keskittymistä, ja koko ajan pitää kehittää osaamistaan. Väsyneillä aivoilla homma takkuaa.

Työpäivät muutettiin 6-tuntisiksi, ja arki lähti rullaamaan paremmin.

– Suunnittelin työt etukäteen tiimin ja asiakkaiden kanssa niin, että homma onnistui. Tärkeää oli, että kaikki tiesivät järjestelystä, eikä mitään ongelmia tullut.

Antti teki koko vauvavuoden lyhennettyä työaikaa. Vanhempainvapaiden jälkeen Antti ja hänen vaimonsa Emilia Tuuri halusivat hoitaa taaperoa vielä kotona. He päättivät, että Emilia jatkaa osa-aikaisesti väitöskirjansa kirjoittamista ja Antti siirtyy tekemään 3-päiväistä työviikkoa.

– Se on ollut perheemme paras päätös. Pystyin keskittymään kunnolla yhteisiin lukuhetkiin, olemaan läsnä. Ruokailutuokiot ovat myös olleet ihan huippuja!

– Tärkeää oli myös se, että kun palasin hoitopäiviltä töihin, pöydällä eivät odottaneet tekemättömät työt, vaan taakkaa oli jaettu suunnitelmallisesti muillekin.

Henkilöstöasiantuntija Krista Huhta-aho sanoo, että Vincitillä töitä voi tehdä projektin ehdoilla mistä ja milloin vaan. Reilut kymmenen prosenttia työntekijöistä tekee osa-aikaista työviikkoa.

Antti Loposen mukaan firmassa ajatellaan, ettei mikään työ saa olla yhdestä tyypistä kiinni.

– Ihmettelen, kun jotkut miehet sanovat, ettei lasta voi jäädä hoitamaan kotiin töiden takia, että he kokevat olevansa jotenkin korvaamattomia. Kyllä vanhempain- ja hoitovapaat pitäisi voida jakaa tasaisemmin isien ja äitien välillä.

”Työ on tärkeää, mutta lapsen ensimmäiset hetket voi kokea vain kerran.”

Firmassa on käytössä useita tapoja tukea lapsiperheitä. Tarjolla on esimerkiksi valmennusta vauvan nukkumiseen ja perheen arjen aikatauluttamiseen. Valmennuspaketteja tarjotaan myös parisuhteen tukemiseen ja äkillisiin kriisitilanteisiin, on sairaan lapsen hoitoapua, lastentarvikelainaamo ja huonosti nukkuvalle vauvalle voi lainata unipatjan.

Kesällä Tampereen toimistolla pidettiin 6–10-vuotiaille lapsille neljän viikon kesäkerho, kun hoitopaikat ja koulut olivat kiinni. Ulkoilun ja askartelun lisäksi kerhossa pääsi tutustumaan myös koodauksen alkeisiin.

– Meillä on myös pikaviestipalvelu, jossa on osto- ja myyntikanava lapsiperheille. Sieltä löysimme esimerkiksi kesähäihin Toivolle juhlatamineet. Perheiden vertaistuelle on myös oma viestikanavansa.

Toimiston tiloja voi käyttää lasten syntymäpäiväjuhliin. Kesäkekkereissä mukana on lastenhoitaja. Perheenlisäys huomioidaan erityisellä lahjalla.

– Oli ihan mahtavaa saada Vincitin oma isyyspakkaus, jossa oli mukana firman logolla varustettu body, Antti muistelee.

Perheiden tukeminen lisää työntekijöiden hyvinvointia ja sitouttaa heitä työpaikkaan.

– Tietenkin elämäntilanne vaikuttaa jaksamiseen töissä, koska ihminen on kokonaisuus. Haluamme, että arki on työntekijöillemme merkityksellistä, ettei kotiin saapuisi aina rättiväsynyt isä tai äiti, sanoo Krista Huhta-aho.

– Erilaisten elämäntilanteiden huomioiminen on myös kilpailuvaltti rekrytoinnissa. Ohjelmistoalalla on käynnissä kova kisa parhaista työntekijöistä.

Vincitillä on toimistot Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Kaliforniassa. Henkilöstöä on yhteensä reilut 480, joista naisia on vain 11 prosenttia. Pääosa työntekijöistä on siis insinöörimiehiä, jotka Antin sanoin ”vääntävät koodia”.

Hän sanoo, että työyhteisö voi hyvin, kun ihmiset tuntevat toisensa. Ja kun työkavereille syntyy lapsia, on mukavaa tuntea myös heidän perheensä.

Vincitissä on ollut perinteenä tehdä työporukalla ulkomaanmatka keväisin. Jossain vaiheessa huomattiin, että pienten lasten vanhempien saattoi olla hankalaa lähteä reissuun ilman, että se kuormittaisi puolisoita. Ratkaisuksi keksittiin rinnalle perheiden viikonloppureissu, jonne saa ottaa mukaan myös lapset ja puolisot.

Viime vuonna matkustettiin Tallinnaan, toissa vuonna Naantaliin. Tänä kesänä viikonloppua vietettiin Aulangon kylpylähotellissa, jossa oli mukana 65 vincitläistä puolisoineen ja lapsineen. Firma kustantaa matkat, hotellin ja yhden yhteisen ruokailun.

– Oli mahtavaa tavata työkavereita liukumäen juurella. Monilla oli samanikäisiä lapsia. Siinä oli sellaista yhteenkuuluvuuden tunnetta – ja samalla vertaistukea.

Kesän jälkeen Antti ja hänen vaimonsa palasivat kokoaikaisesti töihin ja perheessä koitti uusi arki, kun Toivo meni päiväkotiin. 2,5-vuotias poika on vanhempiensa mukaan rauhallinen puuhastelija, joka tykkää kirjoista.

– Kotona Toivon kanssa vietetty aika on ollut ainutkertaista ja se on vahvistanut läheistä suhdettamme entisestään. Työ on tärkeää, mutta lapsen ensimmäiset hetket voi kokea vain kerran.