Yhä enemmän nuoria kuolee huumeisiin: ”Pitäisi olla mahdollista saada yhtaikaa päihde- ja mielenterveyspalveluita”

Varsinais-Suomessa on toiminut kolmen vuoden ajan yhteistyöverkosto, jonka kautta alaikäiset opioidiriippuvaiset nuoret voivat saada korvaushoitoa. Verkostossa ovat mukana Perhekuntoutuskeskus Lauste, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen alaisuudessa toimiva, suonensisäisten huumeiden käyttäjiä auttava Terveysneuvontapiste Milli sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) riippuvuuspsykiatrian ja nuorisopsykiatrian toimijat.

Lausteen sijaishuoltopalveluiden johtaja Jukka Sirtamo pitää aikaan saatua yhteistyörakennetta poikkeuksellisena sikäli, että toimintatapa on viety järjestelmällisesti rakenteisiin.

– Yhteistyöverkostossa keskustelemme asioista ja mietimme niihin yhdessä ratkaisuja. Tämä ei ole tavallista, sillä eri sektoreiden väliset raja-aidat tapaavat olla melko pysyviä, sanoo Sirtamo, joka on työskennellyt lastensuojelussa kahdenkymmen vuoden ajan.

Verkoston kolmen toimintavuoden aikana Varsinais-Suomessa on kirjoitettu lähete 21 nuorelle Tyksin riippuvuuspsykiatrialle opioidikorvaushoitoon.

Kaikki lähetteet eivät ole koskeneet Lausteella lastensuojelun sijaishuollossa asuvia, vaan laajemmin sijaishuollon yksiköissä asuvia maakunnan alueella. Kaikille nuorille ei ole aloitettu korvaushoitoa, vaikka heille on tehty hoidon tarpeen arviointi.

– Toiminta on saanut pikkuhiljaa tuulta alleen, mutta kovin suurista lähetemääristä ei vielä puhuta. Mutta interventio on todella tärkeä sen lapsen kohdalla, jolle lähete kirjoitetaan. Hän huomaa, että asiaan puututaan ja lähdetään miettimään keinoja auttaa. Lapsi pääsee myös psykososiaalisen tuen piiriin, jota riippuvuuspsykiatria voi tarjota, sanoo Sirtamo.

Lausteen päihdeyksikkö Riihelän lähijohtaja Niko Manninen sanoo korvaushoitoa saaneiden nuorten todenneen, että ilman hoitoa he eivät olisi enää hengissä.

Ne, jotka käyttävät aineita, käyttävät niitä entistä enemmän.

Opioidit ovat silti vain yksi osa nuorten huumeongelmaa.

– Opioideja isompi ongelma ovat bentsodiatsepiinit, joita on helpompi saada. Lisäksi ne ovat katukaupassa halvempia kuin opioidit. Opioidikorvaushoito on kuitenkin helpompi toteuttaa hallitusti lääkeaineella, sanoo Manninen.

Hänen mukaansa huumeiden käyttö polarisoituu: ne, jotka voivat huonosti ja käyttävät aineita, käyttävät niitä entistä enemmän. Voimakkaita lääkeaineita väärinkäyttävien alaikäisten määrä on myös kasvussa.

– Harvoin meille tulee asiakkaita, jotka käyttäisivät vain yhtä ainetta. Bentsodiatsepiinit, amfetamiini ja kannabis ovat yleisimmin käytetyt huumeet. Bentsodiatsepiineja ja amfetamiinia on kannabista helpompi käyttää ja välittää myös lastensuojeluyksiköissä. Kannabiksen hajun takia sen hallussa pitämisestä jää helpommin kiinni.

Jukka Sirtamon mukaan vielä viisi vuotta sitten alaikäiset eivät käyttäneet opioideja lainkaan siinä määrin kuin nyt.

– Jos kehitys jatkuu samanlaisena, tarvitsemme todellakin uusia keinoja avun tarjoamiseen.

Huumeita koskevissa keskusteluissa on tullut esille, että tarvittaisiin paljon muutakin kuin alaikäisten opioidikorvaushoitoa, muun muassa terveysneuvontaa, erilaisia haittoja vähentäviä interventioita sekä palveluita amfetamiinin käyttäjille ja kannabiserityisiä hoitoja.

Tarvitsemme uusia keinoja avun tarjoamiseen.

Sirtamo kaipaa keskustelua myös siitä, miten sijaishuollossa päästäisiin irti rangaistuksiin ja rajoituksiin nojaavasta päihdehoidosta, joka ei johda hänen mukaansa toivottuihin tuloksiin.

Yleisin keino päihdeongelmaisen nuoren auttamiseen sijaishuollossa ovat olleet erilaiset rajoitustoimenpiteet, kuten liikkumisvapauden rajoitus.

– Erityisen huolenpidon (eho) jaksot katkaisevat päihteiden käytön aika tehokkaasti, mutta kokemukseni mukaan päihteiden käyttö jatkuu eho-jakson jälkeen samanlaisena kuin ennenkin. Meidän tulisi löytää sellainen hoidollinen näkökulma, jolla lapsi saataisiin motivoitumaan hoitoon, sanoo Sirtamo.

Perinteistä sijaishuollon järjestämistapaa on yritetty myös haastaa. Esimerkiksi Turussa on uusi yksikkö, jossa työskentelyä on viety vahvasti kotiin.

– Käytännössä lapsi asuu kotona, jonne viedään laitoksen vahva tuki ja rakenteet. Jos jokin kotona ei toimi, meillä on sijaishuoltopaikka, jonne lapsi voi tilapäisesti tulla, sanoo Sirtamo.

Sirtamon mukaan palvelujärjestelmää olisi kehitettävä myös siten, että nuoren olisi mahdollista saada yhtaikaa päihde- ja mielenterveyspalveluita.

Rajua kasvua

• Huumeisiin kuoli ennätyksellisen paljon ihmisiä vuonna 2023, kertoo Tilastokeskus. Huumausainekuolemia todettiin 310.
• Eniten huumeisiin kuolleita oli 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä: heitä kuoli 91, mikä on 40 nuorta enemmän kuin edellisenä vuonna ja yli 60 enemmän kuin kymmentä vuotta aiemmin.
• Vuodesta 2006 alkavan mittaushistorian aikana huumeisiin ei ole kuollut minään muuna vuonna yhtä monta alle 25-vuotiasta.
• Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) havaitsi omassa tutkimuksessaan, että kaikista alle 25-vuotiaista vuonna 2023 kuolleista 149:llä oli viitteitä huumausaineiden käyttöhistoriasta.
• Otkes nimeää alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemat tapaturmaisiksi. Tutkinnassa nousi esille, että suurimmassa osassa tapauksia kuoleman aiheutti bentsodiapsepiinien ja opioidien samanaikainen käyttö. Otkesin mukaan yhtaikaisen käytön vaaroja ei tunnisteta riittävästi.