Onnellisimmat ovat eläkkeellä

– Mulla kahdeksan hammasta on lähtenyt ja viisi heiluu. Se on eri juttu kuin vanhoilla. Onneksi uudet hampaat kasvaa tilalle. Vanhoilla vain tippuu, ja kun kaikki on tippuneet, ruoka pitää pilkkoa, muuten ei voi syödä, tietää Varpu Nick, 6.

– Vanhoilla on muitakin ongelmia.

– Kuulo huonontuu. Voi tulla melkein kuuroksi. Sellaisia voi auttaa niin, että puhuu kovemmalla äänellä. Joskus asiat voi sanoa myös huutamalla, pohtii Maija Salo, 6.

Mutta jos viettää paljon aikaa kovassa metelissä, ei se tee kuulolle hyvää.

– Sitten auttaa kuulolaite. Sen voi laittaa korvaan ja silloin kuulee paremmin. On olemassa myös hajulaite, mutta en nyt muista, miten sitä käytetään, Varpu miettii.

Vanhuus on tytöille tuttu asia, sillä he tuntevat koko joukon vanhoja.

– Mulla on mummo ja vaari ja mummi ja ukki. Ja kaikista vanhoin on isomummo, Maija luettelee.

– Mun mummi ja isoisä on eronnut. Siksi on mummi ja Jari, isoisä ja Ulla. Sit mummo ja pappa ja vielä isotäti, joka on mummon kaksossisko. Ne on kaikki aika vanhoja, jotain kuuskymppisiä. Vanhuus alkaa joskus neljä- tai viisikymppisenä, Varpu toteaa.

– Mulla on 12-vuotias kissa Myrtti. Se jaksaa vielä kävellä, vaikka on jo vanhus. Isoisäkin kyllä kävelee aika paljon ja liikkuu, hän lisää.

– Varpun kissa on ujo, eikä anna helpolla silittää. Tiedän sen, koska olemme naapuruksia, Maija kertoo.

Vanhuksia pitää hoitaa, jos niillä on sairaus, eivätkä ne näe eivätkä kuule ja istuvat pyörätuolissa, tietävät tytöt.

– On yks Maire, jolla on kauheen lyhyt jalka, ja se istuu pyörätuolissa. Ollaan käyty äitin kanssa häntä katsomassa.

– Pirkkokin on aika vanha ja Akikin oli, mutta Aki kuoli. Nyt Pirkon poika Hessu auttaa häntä, Varpu muistelee.

– En ole ikinä kokeillut vanhusten hoitoa. Vauvoja olisi mukavampi hoitaa, ainakin se näyttää helpommalta, Maija miettii.

Vauvat ovat pieniä ja vanhukset isoja.

– Vauvat ovat pieniä ja vanhukset isoja. Vanhaksi tullaan kasvamalla, Varpu sanoo.

Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa, tietää sananlasku.

– Se tarkoittaa juuri aikuiseksi tulemista, Varpu nyökyttelee.

Vauvat syntyvät sairaalassa, mutta Maija ja Varpu eivät ole koskaan tavanneet kätilöä.

– Lääkärillä on valkoinen takki. Ehkä sitten kätilölläkin, päättelee Maija.

– Lääkäri hoitaa sairaita. Oon kerran mennyt ambulanssin kyydillä, koska maha oli kipeä. Se johtui siitä, että mulla oli korvatulehdus. Lääkäri keksi syyn.

Vauvoista kummallakin on kokemusta, sillä Varpu on nähnyt pikkusiskonsa Sylvin ja pikkuveikkonsa Tuuren vauvana. Maijalla on pikkusisko Heta.

– Isi pelkäsi, että se rikkoo mut, kun olin tosi pieni vauva, Maija hymyilee.

Tyttöjen mielestä isätkin osaavat hoitaa vauvoja, mutta äidit ovat parempia.

– Koska vauvat tarvii tissimaitoa.

– Ne eivät osaa itse käydä vessassa. Äitin pitää mennä aina mukaan, Varpu sanoo.

– Niin tai sitten laitetaan vaipat, Maija huomauttaa.

Ei se lapsi ikinä kävele, jota aina talutetaan.

– Se tarkoittaa, että vauvojen pitää oppia itse kävelemään. Ensin ne konttaavat ja sitten alkavat nousta kävelemään. Sylvi meni ensin tällaista karhukävelyä, Varpu näyttää, ja Maijakin heti kokeilee.

Puhumme vielä hiukan kätilön ammatista, mutta tytöt päättävät nopeasti, ettei kumpikaan halua aikuisena kätilön hommiin. Mieluummin työllä pitäisi olla jotain tekemistä hevosten kanssa.

– Osaan harjata ja hoitaa heppoja, jossain vaiheessa vähän ratsastin, Varpu kertoo.

Ilmankos tytöt kuuluvatkin Päiväkoti Pollen esikouluryhmään Järvenpäässä.

Kaikista onnellisinta ihmisellä on silloin, kun hän on eläkkeellä.

Mummo ja vaari ovat eläkkeellä, ja niillä on valtavan mukavaa.

– Mummo ja vaari ovat eläkkeellä, ja niillä on valtavan mukavaa. He vain juttelevat ja tekevät pihatöitä. Sitten he ottavat päikkärit ja kun heräävät, keittävät päiväkahvit. He syövät paljon herkkuja: muffinseja, jäätelöä ja Kindereitä, Maija kertoo.

– Mun mummo ostaa aina kahdeksan lavaa Kindereitä! Varpu muistaa.

Mummilassa on mukava vierailla, mutta nykyisin siinä on hiukan haastetta.

– Kun ei ole etuhampaita, on syötävä pelkillä poskihampailla, Maija huokaa.

Kansainvälinen kätilöiden päivä 5.5.

Suojele kuuloasi päivä 31.5.