On jaksettava vielä hetki, horisontissa siintää jo toisenlainen arki

Moni ei enää liiku niin paljon kuin ennen, kertovat perheet Lastensuojelun Keskusliiton tuoreessa selvityksessä. Elintavat ovat joutuneet koetukselle korona-arjessa, vaikka meillä on yllin kyllin tietoa siitä, että perheestä jaksaa huolehtia vain, jos huolehtii itsestään.

Minäkin olen joutunut muuttamaan tottumuksiani. Olen aina ollut ryhmäliikuntaihminen: muiden innostus tarttuu, ja liikunnan ohella saa nauttia hyvästä seurasta. Liikunta on tuonut hyvää oloa ja jaksamista arkeen.

Tutkimusten mukaan kyse ei ole pelkästään omasta hyvinvoinnista. Vanhempien vapaa-ajan liikunta luo perustaa lasten liikuntatottumusten muotoutumiselle. Meidän tulisi tarjota monipuolisen liikunnan mahdollisuuksia unohtamatta lapsen omaa kiinnostusta ja taipumuksia, jotka voivat poiketa omista mieltymyksistämme.

Hyvinvointiin vaikuttaa myös terveellinen ravinto. Koronavuosi on haastanut minut ihan niin kuin monet kyselyymme vastanneetkin ruuanlaitossa.

Kun lapset olivat pieniä, ruokailut piti suunnitella huolella etukäteen, jotta koulusta tai päiväkodista tulijat eivät saaneet nälkäkiukkukohtauksia. Ennakointia vaativat myös nopeat siirtymät iltapäiväkerhon ja harrastusten välillä. Teini-ikäiset söivät parhaimmillaan kolme lämmintä ateriaa päivässä, joten turvauduin joskus helppoihin ja epäterveellisiin vaihtoehtoihin.

Lasten aikuistuttua pääsin helpolla, mutta etätöiden myötä suunnittelen ostoksia, mietin, kuinka monena päivänä jaksan syödä samaa, hyppäänkö jollain lounaalla salaatin yli – vai korvaanko pahimmassa tapauksessa lounaan tai välipalat nopeilla herkuilla.

Matalampi tulotaso voi merkitä sitä, ettei ole varaa tehdä terveellistä ruokaa. Tämäkin kävi ilmi kyselystämme.

Isoa roolia näyttelee myös mainonta. Suuri osa lapsille suunnatusta ruokamainonnasta kohdistuu epäterveelliseen ruokaan ja muokkaa kulutustottumuksia erityisesti rasvan, sokerin ja suolan suuntaan. Meidän jokaisen pitää kantaa huolta siitä, että vuonna 2019 joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö oli ylipainoinen tai lihava.

Perheet kertoivat myös muutoksista nukkumisessa. Vaikka nukkuisi tarpeeksi, unen laatu voi olla huolten ja ahdistavien ajatusten takia heikompilaatuista. Työpaineet, ruutuaika ja tulevaisuuden huolet häiritsevät unta, lepoa ja palautumista.

Lapselle uni on erityisen tärkeää, sillä unen aikana lapsi kasvaa. Hyvä uni toimii myös tasapainoisen tunne-elämän perustana ja vaikuttaa keskittymiskykyyn, jaksamiseen ja mielialaan.

Kyllä, me olemme kaikki todella väsyneitä venymiseen ja uudenlaisessa arjessa tasapainotteluun. Kaipaamme parempia uutisia. Kaipaamme ystäviä, sukulaisia, työkavereita, sosiaalisia kontakteja. Kaipaamme mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaa itse valitsemallamme tavalla.

Nyt on kaivettava esiin kaikki selviytymiskeinot, jotta voimme auttaa erityisesti lapsia ja nuoria tässä poikkeusajassa. Säilytetään siis arjen rutiinit! Hyvä ruoka, monipuolinen liikunta ja kunnollinen lepo auttavat jo paljon. Samalla turvaamme terveelliset elämäntapavalinnat, joilla voi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi moniin sairauksiin. On jaksettava vielä hetki, horisontissa siintää jo toisenlainen arki.

Tutustu Paikoillaan pyörivä arki -selvitykseen Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivuilla.

Hanna Heinonen on Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.