Nuorten mielenterveystyö muuttaa someen

Puolet mielenterveyden ongelmista alkaa ennen 14 vuoden ikää. Useimmissa tapauksissa ongelmia ei havaita eikä hoideta, jolloin seuraukset siirtyvät aikuisikään, kertovat WHO:n kokoamat kansainväliset tutkimukset (who.int).

Euroopan komission teettämän tutkimuksen (europa.eu) mukaan jokaiselle lasten ja nuorten mielenterveysohjelmiin sijoitetulle eurolle on myöhemmin luvassa kahdeksan euron tuotto. Ongelmien seulonta ja hoito viimeistään murrosiässä olisi siis erittäin tuottoisaa toimintaa, katsoopa asiaa inhimillisestä tai kansantalouden näkökulmasta.

Katalonian yliopistossa tutkitaan parhaillaan, voitaisiinko nuorten mielenterveysongelmien vastaista työtä tehostaa tietoa ”viraalistamalla” eli hivuttamalla ongelmia koskevaa tutkimustietoa keskustelun keskiöön nuorten suosimilla somekanavilla. eHealthLit4Teen-tutkimushanke esiteltiin yliopiston nettisivuilla huhtikuussa (uoc.edu).

Sosiaalisen median hyvät ja huonot vaikutukset nuorten mielenterveyteen tunnetaan yleisellä tasolla. Itsen vertaaminen muihin nuoriin on murrosikäiselle tärkeää, ja some tarjoaa siihen vaarallisen hyvän tilaisuuden. Jatkuvan vertailulle altistumisen tiedetään koettelevan nuoren mielenterveyttä.

Toisaalta some tarjoaa rajattomasti fyysistä elinympäristöä suuremmat mahdollisuudet löytää ongelmiin vertaistukea. Myös tutkimuslaitoksille ja terveysjärjestöille avautuu tässä selkeä iskun paikka.

Jokainen nuorten mielenterveyteen sijoitettu euro tuottaa kahdeksan euroa.

Katalonian yliopiston hankkeessa on mukana asiantuntijoita sekä psykologian että informaatiotieteen puolelta – ja lisäksi suuri joukko yläkoululaisia Barcelonan eri koulualueilta.

Nuoria varten laadituista mielenterveysohjelmista ei espanjalaistutkijoiden mukaan ole pulaa. Pulmana on tavoitettavuus: kampanjoita on vaikea viedä sinne, missä nuoret elävät.

Internetin sosiaaliset verkostot avaavat tähän lupaavia näkymiä. Ensin pitää kuitenkin tietää, miten verkostot influenssereineen toimivat, ja miten viraali-ilmiöt saavat alkunsa. Tätä selvitetään nuoria haastattelemalla ja ottamalla heidät mukaan sähköisten palvelujen suunnitteluun. Malleja haetaan myös terveysjärjestöjen korona-ajan tiedotuskäytännöistä.

Espanjalaisia nuoria on aikaisemminkin lähestytty somekanavilla terveysvaikuttamisen merkeissä. Muun muassa WhatsApp-ryhmiä hyödyntäneet kampanjat ovat kuitenkin kaikuneet kuuroille korville.

Nopean nettihaun perusteella Suomesta on tehty laihanlaisesti tutkimusta somen roolista nuorten mielenterveystyössä. Jotakin sentään löytyy.

Esim. Sanna Olli selvitti viime vuonna julkaistussa Nuoria kiinnostava terveysviestintä sosiaalisessa mediassa -opinnäytetyössään (theseus.fi), millaisia tekijöitä kannattaa ottaa huomioon nuorille suunnatun someterveysviestinnän suunnittelussa. Työn toimeksiantaja oli nuorten mielenterveysseura Yeesi ry (yeesi.fi).

Kaikki Ollin ryhmähaastatteluun osallistuneet 16–18-vuotiaat kertoivat käyttävänsä Instagramia ja TikTokia. Useimmilla oli käytössään myös Snapchat, Twitter ja YouTube.

Nuorten mielenkiinnon heräämiseen somessa vaikuttivat mm. huumorin käyttö, viestijän esiintymistaidot, monipuolinen sisältö, viihteellisyys sekä ymmärrettävä kommunikointi.