Nuorisobarometri: Nuorten tulevaisuususko on romahtanut, ystävien merkitys korostuu
Nuorten usko omaan tulevaisuuteensa on vajonnut historiallisen huonoksi. Keskiviikkona julkistetun nuorisobarometrin mukaan optimistisesti tai erittäin optimistisesti omaan tulevaisuuteensa suhtautuu enää 61 prosenttia nuorista. Aiemmin luku on ollut noin 80 prosenttia.
Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori Sofia Laine vaatii päättäjiltä konkreettisia toimia tulevaisuususkon palauttamiseksi.
– Pelkät sanat eivät enää riitä. Hallituksen tekemät toimet, jotka kohdistuvat opiskelijoihin ja työttömiin, ovat selvästi laskeneet erityisesti työttömien nuorten tulevaisuususkoa. Tukitoimia ja työllisyyspolitiikkaa pitäisi miettiä uudestaan.
Nuorten heikko tulevaisuususko on kytköksissä Suomen ja maailman tilanteeseen.
– Ymmärrettävistä syistä usko maailman tulevaisuuteen on heikko. Meillä on tieteellistä tutkimusnäyttöä siitä, että esimerkiksi ekokriisi on jo todella pitkällä, eikä tulevaisuus näytä hyvältä.
Nuorisobarometrin aineisto kerättiin viime vuoden helmi-maaliskuussa. Myös sen jälkeen maailmassa on riittänyt turbulenssia. Tulevaisuususkon säilyttäminen on kuitenkin tärkeää, Laine muistuttaa.
– Tulevaisuususkon puute on monella tapaa lamauttavaa. Se voi viedä toimintakykyä millä tahansa elämän osa-alueella: opiskelussa, työelämään kiinnittymisessä, perheen perustamisessa ja ylipäänsä aikuisuuteen siirtymisessä.
Nuorten tyytyväisyys elämäänsä on laskenut.
Nuorten tyytyväisyys elämäänsä oli korkeimmillaan vuonna 2002. Tuolloin arvosanojen 9 ja 10 elämälleen antaneiden osuus oli 61 prosenttia. Vuonna 2024 kiitettävän arvosanan elämälleen antoi 44 prosenttia nuorista.
Taloudelliselle tilanteelleen kiitettävän arvosanan antoi 19 prosenttia nuorista. Kohtalaisen tai sitä huonomman arvosanan antoi 24 prosenttia vastaajista. Tyytyväisyys on laskenut huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna.
Nuorten usko tulevaisuuteen on historiallisen huono. Optimistisesti tai erittäin optimistisesti omaan tulevaisuuteensa suhtautuu enää 61 prosenttia nuorista. Kuva: Nuorisobarometri 2024.
Yksi merkittävimmistä kolmen vuosikymmenen aikana tapahtuneista muutoksista on nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan. Se on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1997. Erilaiset vaikuttamisen tavat, kuten ostopäätöksillä vaikuttaminen, ovat kasvattaneet suosiotaan.
Tutkija Sofia Laine pitää tätä hyvänä merkkinä. Se tarkoittaa, että nuoret uskovat kaikesta huolimatta siihen, että parempi tulevaisuus on mahdollinen.
– Tämä myönteinen signaali olisi otettava yhteiskunnassa huomioon. Nuorisobarometrin politiikkasuosituksissa ehdotetaan äänestysikärajan laskua 16-vuoteen. Se olisi erittäin hyvä asia.
Nuorten kiinnittyneisyys suomalaiseen yhteiskuntaan on vahvaa myös muutoin: 72 prosenttia nuorista kokee kuuluvansa siihen kiinteästi ja luottamus useimpiin yhteiskunnallisiin instituutioihin on noussut.
Suomalaiset nuoret kiinnittyvät luontevasti myös kansainvälisiin instituutioihin: sekä eurooppalaiseksi itsensä kokevien nuorten että Euroopan unionin jäsenyyttä hyödyllisenä pitävien nuorten määrä on kasvanut.
Äänestysikä pitäisi laskea 16-vuoteen.
Vuoden 2024 Nuorisobarometri tutki nuorten asenteiden muutoksia 1990-luvulta nykypäivään. Esimerkiksi perheen merkitys on tänä aikana vähentynyt: Vuonna 1998 oman perheen perustamista piti tärkeänä 86 prosenttia vastaajista, nyt enää 69 prosenttia.
Selkeästi tärkeimmäksi asiaksi jonka nuoret haluavat saavuttaa 35 ikävuoteen mennessä ovat nousseet läheiset ystävyyssuhteet. Niiden saavuttamista piti erittäin tärkeänä 85 prosenttia vastaajista.
Pysyvää työsuhdetta piti erittäin tärkeänä 54 prosenttia vastaajista. Valtaosa nuorista uskoo, että kouluttautumalla he voivat parantaa merkittävästi työllistymismahdollisuuksiaan.
Läheiset ystävyyssuhteet nousevat tärkeimmäksi nuorten tulevaisuuden toiveeksi. Oman perheen merkitys on vähentynyt aiempaan verrattuna. Kuva: Nuorisobarometri 2024.
Aiempaa suurempi osa nuorista lukee itsensä vähemmistöön sukupuolensa tai seksuaalisen suuntautumisensa perusteella.
Muunsukupuolisten nuorten osuus on noussut nollasta noin kahteen prosenttiin vuosina 2015–2024. Kaiken kaikkiaan sukupuoli-identiteettinsä perusteella vähemmistöön lukeutuvia nuoria on nykyään yhteensä 5 prosenttia.
Seksuaalivähemmistöjen kasvu on seurausta lähes yksinomaan nuorten naisten lisääntyneestä vähemmistöön lukeutumisesta. Jopa neljäsosa nuorista naisista kertoo nykyään kuuluvansa seksuaalivähemmistöön.
– Muutoksella on yhteiskunnallista merkitystä, sillä vähemmistöön lukeutuminen on yhteydessä sekä laajemmin nuorten arvomaailmaan että heidän yhteiskunnalliseen osallistumiseensa. Seksuaalivähemmistöön lukeutuvat nuoret ovat keskimäärin yhteiskunnallisesti hyvin aktiivisia, kommentoi Nuorisotutkimusseuran tilastotutkija Konsta Happonen.
Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu 15–29-vuotiaiden Suomessa asuvien nuorten arvoja ja asenteita tutkiva kyselytutkimus. Siihen vastasi puhelimessa ja verkossa yhteensä lähes 2400 nuorta. Nuorisobarometrin julkaisevat Nuorisotutkimusseura ja Valtion nuorisoneuvosto.
