Nepsyt ovat yliedustettuina lastensuojelussa, koska apua saa liian vähän ja liian myöhään

Oikea-aikainen ja kokonaisvaltainen tuki voi vähentää nepsy-perheiden lastensuojelun tarvetta. Kun vanhempia kuullaan ja lapsia autetaan riittävän varhain, voidaan säästää rahaa ja lisätä perheiden hyvinvointia, osoittavat Lapset SIB Lohja –hankkeessa saadut tulokset.
Sitra teki vuonna 2018 analyysin, jonka mukaan Lohjan kaupungin 165 lastensuojelun asiakaslapsesta 61 prosentilla oli yksi tai useampi nepsy-piirre. 24 prosentilla asiakaslasten vanhemmista tai sisaruksista oli samanlaisia haasteita.
Lastensuojelun asiakkuuden taustalla on usein se, ettei tarvittavaa apua ole saatu ajoissa, arvio SIB-hankkeita valtakunnallisesti koordinoivan Lastensuojelun Keskusliiton hankepäällikkö Riikka Westman.
– Vanhemmat ovat kertoneet, että he ovat saattaneet jo neuvolassa ottaa esille lapseensa liittyviä haasteita. Heitä ei kuitenkaan joko ole kuultu tai otettu tosissaan. Jos apua on annettu, se on ollut pistemäistä ja lyhytaikaista.
Palveluita on saatu vasta, kun ongelmat ovat ehtineet kasvaa.
– Siihen mennessä vanhemmat ehtivät uupua ja lapsen haasteet kärjistyä. Apu tulee liian myöhään eikä ole enää niin vaikuttavaa, Westman harmittelee.
Lohjalla haluttiin selvittää, miten nepsy-perheitä voitaisiin tukea paremmin. Hankkeen pani liikkeelle kaupunki ja myöhemmin se siirtyi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle.
Hankerahan turvin lastensuojelun riskissä oleville nepsy-perheille pystyttiin tarjoamaan tukihenkilöksi SOS-Lapsikylän perhekumppani sekä muita lisäpalveluita ja ryhmätoimintaa. Tuen piiriin saatiin noin 80 lasta, joka olivat iältään 4–8-vuotiaita. Heistä kaikilla oli selkeitä itsesäätelyyn liittyviä haasteita. Lisäksi vanhemmilla oli riskitekijä, joka lisäsi todennäköisyyttä lastensuojelun asiakkuuteen, kuten yksinhuoltajuus tai taloudellisia vaikeuksia.
Perheille annettiin esimerkiksi oma työntekijä, nopeutettiin tarvittaessa diagnoosin saamista sekä tarjottiin lastenhoitoa ja perhe- ja pariterapiaa. Tuki vaikutti merkittävästi perheiden tyytyväisyyteen, hallinnantunteeseen ja vanhempien jaksamiseen.

Perheiden tyytyväisyys kasvoi merkittävästi, kun he saivat arkeensa enemmän tukea. Myös huoli perheen tilanteesta väheni.
Myös vertaistuella todettiin olevan suuri merkitys. Moni vanhempi oli kokenut, ettei halunnut osallistua avoimiin perhetapahtumiin, jossa lapsen käytöstä saatettiin paheksua.
Hankkeen vertaistapaamiset vaikuttivat myönteisesti niin vanhempien kuin lastenkin hyvinvointiin.
Hankkeessa laskettiin, että ennakoiva ja oikea-aikainen tuki tuottaa merkittäviä säästöjä. Intensiiviset varhaisen tuen palvelut maksavat noin puolet vähemmän korjaaviin palveluihin verrattuna. Kevyemmillä tukitoimilla säästö voi olla vielä suurempi.
Jos 100 nepsy-lasta välttäisi lastensuojelun sijaishuollon, säästettäisiin esimerkiksi laitoshuollon kustannuksissa 14 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä rahalla voitaisiin tarjota intensiivistä tukea jopa 2 000:lle nepsy-perheelle kahden vuoden ajan.
– Tosi paljon voitaisiin tehdä nykyistä paremmin: kuulla vanhempaa, vahvistaa vanhemmuutta ja tarjota vertaistukea, oikea-aikaisia palveluita ja ryhmätoimintaa, joka auttaa jaksamaan.
Lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.
– Perheitä ei saa pompotella paikasta toiseen. Pitäisi olla kaikille yhteinen palvelupolku, jossa apua saisi myös ennen diagnoosia ja ongelmien kärjistymistä.
Säästön lisäksi sillä olisi valtava inhimillinen merkitys.
– Jos nepsylapsen itsetunto ja minäkuva alkaa murentua jo ensimmäisellä luokalla koulussa, syntyy vyyhti, jonka korjaaminen vie valtavasti aikaa ja resursseja.