Miten sisällöntuottaja rikastuu?
Tutkimuksessa mukana olleiden yrittäjien Instagram-, YouTube-, TikTok- ja blogikanavilla oli yhteensä yli miljoona tilaajaa.
Työtilana useimmiten oma koti, välttämättömänä varustuksena puhelin, nettiyhteys, tietokone ja kamera, mahdollisesti myös drone. Tärkeimpinä resursseina ideointikyky, autenttisuus ja vahva henkilöbrändi.
Työ sosiaalisen median sisällöntuottajayrittäjänä voi alkaa.
Markku Hännisen tutkimien somen sisällöntuottajayrittäjien aihepiiriä olivat mm. kauneudenhoito, matkailu ja viihdesisällöt. Yrittämisen lähtökohtana oli ”oman jutun” toteuttaminen: sosiaalinen media tarjosi mahdollisuuden ansaita rahaa tekemällä juuri sitä, mitä yrittäjät halusivat muutenkin elämässään tehdä.
He pyrkivät olemaan julkaisuissaan omana itsenään ja toivoivat, että se saisi yleisön ja kaupalliset yhteistyökumppanit kiinnostumaan. Yrittäjyys merkitsi myös vapautta päättää omista aikatauluista.
16 menestynyttä somevelhoa kertoi kokemuksistaan.
Hänninen haastatteli väitöstään varten 20–28-vuotiaita sisällöntuottajayrittäjiä, jotka olivat onnistuneet rakentamaan toiminnasta itselleen menestyksekkään uran ja elannon. Tutkimus perustuu 16 haastatteluun.
Mukana olleiden yrittäjien Instagram-, YouTube-, TikTok- ja blogikanavilla oli yhteensä yli miljoona tilaajaa.
Tutkimuksen innoittaja löytyi läheltä: Hännisen poika Santeri perusti vuonna 2015 yhdessä ystävänsä kanssa Niko ja Santtu -nimisen YouTube-kanavan (youtube.com), jonka videot ovat keränneet yli 180 miljoonaa katselukertaa. Bisnestä pyörittää nykyään osakeyhtiö, jonka hallituksen varajäsenenä isä-Hänninen toimii (hikipanta.fi).
Toisin kuin usein luullaan, pelkkä tilaajien ja katsomiskertojen paljous ei riitä takaamaan kaupallista menestystä. Erilaista törky- tai kohusisältöä julkaisemalla voi kyllä kerätä paljon klikkejä, mutta harva yritys haluaa moiseen leimautua. Menestyvä sisällöntuottajayrittäjyys edellyttää Hännisen mukaan kaupallisesti kelpoista ja houkuttelevaa henkilöbrändiä.
Tutkimuksen yrittäjistä viidellä oli koulutustaustanaan lukio ja kolmella ammattikoulu- tai opistotasoinen tutkinto. Kahdella oli lisäksi ammattikorkeakoulututkinto. Yrittäjien mielestä koulutuksen tuomasta tietopohjasta oli hyötyä, vaikkei se suoraan tukenut sisällöntuottajayrittäjyyttä.
Kun oma luovuus tökkii, pitää lähteä ideajahtiin. Ideoiden lainailu ei ole alalla häpeäksi eikä edes kauneusvirhe. Eräs haastateltava piti matkimista jopa keskeisenä osana sisällöntuottajan elämistapaa:
”Matkiminen on sosiaalisen median suurimpia asioita. Haetaan inspiraatiota kadulta tai eurooppalaisten tai jenkkisisällöntuottajien sisällöstä. Se ei välttämättä ole edes tietoista toimintaa, vaan se on sitä, kun sä elät ja hengität tietynlaista somekulttuuria.”
Hännisen väitöskirja Nuorten aikuisten sosiaalisen median sisällöntuottajayrittäjyys (uef.fi) tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa lokakuussa.
Hyvä lukija,
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.
Tue Lastensuojelun Keskusliittoa (lskl.fi) sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä.
Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja
Kommentit (0)