Miten koulu voi luoda aivojen hyvinvointia?

Aivomme ovat nyt kovemmilla kuin ehkä koskaan aiemmin. Sosiaalisen median nopeatempoisuus, ympäristön informaatiotulva, jatkuvat houkutukset ja loputon valintojen tekeminen kuormittavat aivojamme ennennäkemättömällä tavalla.

Ja jos nukkuu liian vähän, syö epäterveellisesti, liikkuu niukasti tai yksinäisyys vaivaa, eivät seuraukset voi olla kuin huonoja.

Edellä on liuta syitä, joiden vuoksi seitsenvuotinen Kansallinen aivoterveysohjelma käynnistettiin (aivoliitto.fi).

Ohjelman tavoitteena on rakentaa aivoterveyttä tukevaa yhteiskuntaa ja pitää huolta siitä, että elinympäristömme ja -olosuhteemme pitävät yllä aivojen terveyttä ja edistävät niiden tervettä kehitystä.

– Ongelmat on tarkoitus taklata jo ennalta, kuvailee ohjelmaa vetävä Markku Holmi Aivoliitosta (aivoliitto.fi).

Ohjelmassa on jotain kaikille eli ikääntyville, työikäisille, lapsille ja nuorille. Juuri nuorimmaiset ovat erityisen tärkeä ryhmä.

– Lasten ja nuorten aivot ovat kiihkeän kehityksen vaiheessa, ja kehittymättömät aivot ovat erityisen alttiita ympäristön vaikutuksille. Se, mitä aivoille tapahtuu lapsuudessa ja nuoruudessa, heijastuu pitkälle aikuisuuteen, kertoo kasvatustieteen professori ja neuropsykologi Nina Sajaniemi Itä-Suomen yliopistosta (uef.fi).

Sajaniemi on yksi ohjelman lukuisista asiantuntijoista. Hänen lisäkseen ohjelmaan osallistuu suuri joukko tutkijoita, korkeakouluja ja eri alojen järjestöjä. Myös Lastensuojelun Keskusliitto on mukana (lskl.fi).

– Haluamme olla viemässä tietoa aivojen hyvinvoinnista vanhemmille, lasten ja nuorten kanssa työskenteleville sekä lapsille ja nuorille itselleen. Aihe on monille toistaiseksi aika vieras, erityisasiantuntija Kaisu Muuronen keskusliitosta kertoo.

Etuotsalohkot koetteella

Olisi mahdotonta tehdä tarkkaa ja laajaa tutkimusta siitä, miten suomalaislasten ja nuorten aivot voivat. Nina Sajaniemen mukaan kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, ettei nuorimmaistemme aivoterveys ole hyvällä tolalla.

Oppimistulokset ovat heikentyneet voimakkaasti, samoin lukutaito. Mielenterveysongelmat kuten masennus ja ahdistus ovat lisääntyneet, ja kasvussa ovat myös erilaiset neuropsykologiset diagnoosit kuten adhd.

– Lasten ja nuorten aivot kohtaavat nyt niin suuren määrän kuormitusta, että heillä ilmenee tarkkaavuushäiriöön viittaavia oireita, vaikkei heillä olisi mitään neuropsykologista häiriötä, Sajaniemi sanoo.

Maailma on muuttunut, eivätkä aivomme ole pysyneet perässä.

Viimeisimpänä aivoissa kehittyvät etuotsalohkot ovat alue, joka pettää ensimmäisenä, kun kuormitus kasvaa liian suureksi. Etuotsalohkot vastaavat muun muassa toiminnanohjauksesta, tarkkaavaisuudesta, keskittymisestä ja tunnesäätelystä.

Kun aivojen tiedonkäsittelyn rajat ylittyvät, seuraukset voivat näkyä esimerkiksi käytöshäiriöinä, aggressiivisuutena, alisuoriutumisena ja mielen pahoinvointina.

Maailma on muuttunut, mutta aivomme eivät ole pysyneet perässä. Kallossamme surraavat aivan samanlaiset hoksottimet kuin kivikauden ihmisillä.

Aikuisten maailmassa

Me aikuiset luomme ja rakennamme sen ympäristön, jossa lapset ja nuoret viettävät päivänsä kotona, päiväkodissa, koulussa, harrastuksissa.

Nina Sajaniemen mukaan emme ole kuitenkaan huomioineet riittävästi sitä, miten luomamme ympäristöt vaikuttavat lasten aivoihin.

Aivojen kannalta hyvässä ympäristössä lapsi tai nuori voi kokea olonsa turvalliseksi ja kuuluvansa joukkoon. Siellä on sopivasti informaatiota ja ärsykkeitä, eikä päätöksiä vaativia valintoja ole liikaa.

Koulumaailmassa on viime aikoina tapahtunut muutoksia, jotka eivät edistä aivojen hyvinvointia ja oppimista. Väliseinättömät avarat koulutilat, ryhmien jatkuva vaihtuminen sekä kirjojen ja käsin kirjoittamisen vieroksuminen eivät saa Sajaniemeltä kiitosta.

Esimerkiksi jatkuvasti vaihtuvat ryhmät vaikeuttavat ryhmäytymistä ja yhteenkuuluvuuden tunteen syntymistä ja saattavat jopa lisätä kiusaamista.

Professorilla on terveisiä koteihinkin.

– Kaikki vanhemmat eivät uskalla rajoittaa puhelimen käyttöä, sillä he pelkäävät lapsensa jäävän sosiaalisesti sivuun. Lapsi saattaa kertoa kaikkien muidenkin saavan käyttää puhelinta rajattomasti. Vanhempien olisikin hyvä verkostoitua keskenään vaikka luokkatasolla ja keskustella yhteisistä säännöistä, hän vinkkaa.

Kokeilusta käytännöiksi

Juuri nyt aivoterveysohjelma etsii keinoja siihen, miten koulu voi luoda aivojen hyvinvointia edistävää ympäristöä lapsille ja nuorille. Käynnissä on pilottikokeilu Arabian peruskoulussa Helsingissä (aivoliitto.fi).

Tarkoitus on muun muassa selvittää, miten kännykän käytön rajoittaminen oppituntien aikana vaikuttaa oppimiseen ja luokan ilmapiiriin. Tai kuinka puhelimen tuijottamiselle vaihtoehtoisen tekemisen tarjoaminen välitunnilla vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin.

Lisäksi koulussa järjestetään keskustelevia työpajoja oppilaille, opettajille ja vanhemmille. Nina Sajaniemi on työpajoissa mukana asiantuntijana, työpajojen vetämisestä vastaa Lastensuojelun Keskusliitto.

Itä-Suomen yliopisto tekee kokeilun vaikutuksista seurantatutkimusta. Hyväksi havaittuja käytäntöjä on tarkoitus levittää ympäri maan.

Yksilön ja yhteiskunnan asia

”Aivoterveys on Suomen yhteinen pääoma”, kuuluu Kansallisen aivoterveysohjelman slogan.

Ohjelmapäällikkö Markku Holmin mukaan hokema ei ole liioittelua. Aivojemme hyvinvointi heijastuu näet kovin laajalle.

Hyvinvoivat aivot oppivat ja ratkaisevat.

Moni ymmärtänee, mitä merkitsee se, että omat ja läheisten aivot voivat hyvin. Ehkä vielä helpommin ymmärrämme sen, mitä merkitsee, jos aivot eivät voi hyvin.

Yhteiskunnankin kannalta aivoterveys on valtavan mittaluokan asia. Pahoinvoivista aivoista kertyy melkoinen inhimillinen mutta myös euroissa mitattava lasku. Lisääntynyt tarve palveluille, kasvavat sairaanhoitokulut, menetetyt työtunnit ja veroeurot nakertavat yhteiskuntamme perustaa.

Hyvinvoivat aivot sen sijaan oppivat, ratkaisevat, keksivät ja luovat uutta. Ne levittävät hyvää ympärilleen.

PS.

Lapsen Maailma esittelee Arabian peruskoulun pilottiprojektia vuodenvaihteen numerossaan!