Miksi naisparit eroavat?
Suomessa samaa sukupuolta olevat parit ovat voineet elää virallisessa suhteessa jo liki kahden vuosikymmenen ajan. Eduskunta hyväksyi lain rekisteröidystä parisuhteesta syyskuussa 2001, ja laki tuli voimaan maaliskuussa 2002. Avioliittolain muutos hyväksyttiin joulukuussa 2014. Samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli mahdolliseksi maaliskuusta 2017 lähtien.
Mainituista lakimuutoksista käytiin ainakaan kiivasta keskustelua, eikä keskustelu ole vieläkään täysin vaimentunut. Vähän ennen sukupuolineutraalin avioliittolain voimaantuloa eduskunta käsitteli ja hylkäsi kansalaisaloitteen avioliittolain muutoksen kumoamiseksi.
Paljon vähemmän on keskusteltu saman sukupuolisten parisuhteiden kestävyydestä. Syynä voi olla osin se, että aiheesta ovat aivan erityisesti huolissaan ne tahot, joiden mielestä samaa sukupuolta oleville pareille ei pitäisi antaa minkäänlaista lain suojaa.
Hätä samaa sukupuolta olevien parien uhasta perinteiselle avioliitolle tuntuu vähintäänkin liioitellulta. Vuosina 2002–2019 keskimäärin noin 120 miesparia ja noin 190 naisparia on solminut rekisteröidyn parisuhteen tai avioliiton.
Viime vuonna vajaa kaksi prosenttia kaikista solmituista avioliitoista oli samaa sukupuolta olevien parien liittoja.
Samaa sukupuolta olevien parien erolukuja ei voi suoraan verrata eri sukupuolta oleviin pareihin, koska esimerkiksi avioliittolain muutoksen jälkeen tilastoja on saatavissa vain vajaalta kolmelta vuodelta. Vuoden 2019 loppuun mennessä joka viides miesparin rekisteröity parisuhde tai avioliitto oli päättynyt eroon. Naispareilla vastaava luku oli 27 prosenttia.
Kiinnostavaa on huomattava ero nais- ja miesparien erotilastoissa. Naisparit eroavat lähes 1,4 kertaa useammin kuin miesparit. Samaa sukupuolta oleviin pareihin kohdistuu edelleen ennakkoluuloja ja syrjintää (esimerkiksi kirkkohäät eivät ole edelleenkään mahdollisia), minkä vuoksi ne saavat vähemmän tukea kuin eri sukupuolta olevat parit. Ennakkoluulojen ja syrjinnän voisi kuitenkin olettaa kohdistuvan yhtä lailla nais- kuin miespareihinkin.
Tilastot Belgiasta, Hollannista, Isosta-Britanniasta, Norjasta ja Ruotsista kertovat samaa tarinaa: naisparit eroavat selvästi miespareja useammin. Muissakin maissa on havaittu naisparien solmivan selvästi miespareja useammin rekisteröityjä parisuhteita tai avioliittoja. Tämä voi olla yksi selitys sille, että naisparit päätyvät miespareja useammin eroon. Naisten odotukset parisuhteelta voivat olla suurempia ja jos ne eivät toteudu, suhde päättyy eroon.
Samasta sukupuolten välisestä erosta kertoo se, että eri sukupuolta olevien parien naiset tekevät miehiä useammin aloitteen avioerosta.
Nais- ja miesparit poikkeavat siinä, että naispareilla on yhtä usein lapsia kuin eri sukupuolta olevilla pareilla. Miespareista vain prosentilla on lapsia. Tilastoinnin puutteiden vuoksi osa miesparien lapsista voi tosin jäädä tilastoimatta.
Eri sukupuolta olevilla pareilla lasten saaminen lujittaa parisuhdetta. Lapset tekevät arjesta haastavampaa ja ainakin tilapäisesti laskevat tyytyväisyyttä parisuhteiseen. Eri sukupuolta olevilla pareilla lapsia saaneiden eroriski on kuitenkin pienempi kuin lapsettomien.
Lisääkö lasten saaminen eroriskiä naispareilla suhteessa miespareihin? Jos näin on, matkaa erilaisten parien tasa-arvoon on vielä kulkematta.
Nyt, kun olet lukenut jutun, haluaisimme kertoa Sinulle,
että julkaisemme aina joitakin lehden juttuja verkossa ilmaiseksi. Näin siksi, että tärkeä ja asiantunteva tieto lapsista ja perheistä olisi mahdollisimman monen saatavilla.
Lehtitilauksista saatavilla tuloilla pystymme kuitenkin tekemään laadukkaampaa ja monipuolisempaa lehteä. Haluaisitko auttaa meitä siinä? Tilaamalla Lapsen Maailman printti- tai digilehden tuet samalla Lastensuojelun Keskusliiton työtä lapsen oikeuksien edistämiseksi.
Painatamme lehden Punamustan painotalossa Joensuussa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.
