Miksi lapsi änkyttää?

Lapsen puhetaidon kehittymistä on valloittavaa seurata. Tarinoinnin taito paranee hetki hetkeltä ja uusista äänteistä ja sanoista muovautuu pikkuhiljaa yhä vain monimutkaisempia lauserakenteita. Lapsi on kyvyistään haltioissaan ja puhuu ja puhuu niin, että välillä vanhemmat tuskissaan toivovat, että pulputus lakkaisi – edes hetkeksi.

Lapselle on tehtävä selväksi, ettei änkyttämisessä ole mitään pahaa.

Joskus niin käykin. Yhtäkkiä ennen niin sujuvasanainen lapsi herääkin aamulla ja takeltelee sanoissaan. Äänteet juuttuvat kurkkuun ja yksittäiset sanat toistuvat toisensa perään niin, ettei lause pääse loppuun, ei sitten millään.

Puheterapeutti Kirsi Kaisamatti auttaa työssään änkyttäviä lapsia. Hän tietää, millainen shokki änkyttämisen alkaminen voi vanhemmille olla. Hän ymmärtää myös sen, miten raskasta syyllisyyttä vanhemmat lapsensa änkyttämisen vuoksi kokevat.

– Vanhemmat kysyvät aina ensimmäiseksi, ovatko he syypäitä änkyttämiseen. Siihen voin antaa heti selkeän vastauksen: eivät ole. Vanhemmat eivät aiheuta lapsensa änkyttämistä, eivät koskaan. Ympäristötekijöillä on kyllä vaikutusta, mutta yksin nekään eivät änkyttämistä aiheuta.

Takana synnynnäinen alttius

Änkyttäminen alkaa noin 2–4-vuotiaana, siis silloin, kun puheen kehitys on kiihkeimmillään. Uusimpien tutkimusten mukaan taustalla oletetaan olevan synnynnäinen alttius. Sekään ei yksin riitä, vaan vasta useiden tekijöiden yhteisvaikutus voi lopulta laukaista änkyttämisen. Alttiuden lisäksi vaikuttavat myös emotionaaliset tekijät sekä ympäristö: jos lapsi on herkkä ja kuormittuu puhevaikeudestaan tai ei saa ympäristössään ääntään kuuluville, saattaa änkytys lisääntyä.

Nykyään tiedetään, mitkä ovat riskitekijöitä, jotka voivat tehdä änkytyksestä pysyvää.

– Kielellisten taitojen viivästymä tai toisaalta myös äärimmäinen kielellinen lahjakkuus ovat tällaisia tekijöitä. Riski kasvaa myös silloin, kun änkytys on jatkunut yli vuoden tai jos suvussa esiintyy änkytystä. Yllättävän merkityksellinen tekijä on myös sukupuoli: pojilla änkyttäminen on neljä kertaa yleisempää kuin tytöillä.

Änkyttämisellä tarkoitetaan puhemotorista vaikeutta, joka näyttäytyy lapsen puheessa tavun, äänteen tai koko sanan toistona, äänteiden venytyksinä tai lukkoina, jolloin puhe pysähtyy hetkeksi kokonaan.

Monilla lapsilla änkytykseen liittyy myös joukko myötäliikkeitä. Silmien räpsytyksellä, pomppimisella tai nyrkillä hakkaamisella lapsi pyrkii ikään kuin riuhtaisemaan itsensä irti äänteestä päästäkseen puheessaan eteenpäin.

Älä näytä huoltasi

Vaikka myötäliikkeillä puhettaan tahdittava lapsi saattaakin näyttää vanhemman silmissä lähes kärsivältä, kannattaa vanhemman kuitenkin olla tarkkana oman huolensa ilmaisemisessa. Jos lapsi aavistaa huolen, tarttuu se herkästi häneenkin.

– Pienetkin lapset saattavat olla varsin tietoisia änkytyksestään. Siksi aihetta ei pidä vältellä, vaan puhua siitä lapsen kanssa empaattiseen sävyyn, reilusti ja suoraan.

Rauhallinen puhemalli on hyvä tapa tukea lapsen puheen sujuvuutta.

Vanhemmille on olemassa runsaasti vinkkejä siihen, miten lapsen puhetta voi kotikonstein helpottaa. Tärkeää Kirsi Kaisamatin mielestä on yhteinen aika: se, että lapsi saa jutella aikuisen kanssa pienen hetken joka päivä kahdestaan, ilman ulkopuolista hälinää.

Olennaista on myös se, että lapsen puheen ohjailun sijaan vanhempi keskittyy rauhoittamaan omaa puhetapaansa.

– Kun aikuinen muuttaa puhetyyliään verkkaiseksi, pitää taukoja, katsoo lasta silmiin puhuessaan ja huolehtii vuorottelusta, on lapsen huomattavasti helpompi lähteä keskusteluun mukaan. Rauhallinen puhemalli on hyvä tapa tukea lapsen puheen sujuvuutta.

Puheterapia voi olla tarpeen

Puheterapiaa lapsi tarvitsee, mikäli änkyttäminen on jatkunut yli puoli vuotta, tai jos puhumisen vaikeus on niin voimakasta, että se ahdistaa jo lasta itseään. Isompien lasten kanssa terapiassa harjoitellaan sitä, miten voi halutessaan puhua toisella tavalla änkyttämisen sijaan.

Pienten lasten hoidossa Kirsi Kaisamatti hyödyntää perinteisten harjoitteiden lisäksi Suomessa vielä vähemmän tunnettua Lidcombe-menetelmää. Hän on opiskellut sitä ulkomailla ja uskoo sen tehoon vakaasti.

– Lidcombessa vanhempi kohtaa lapsen päivittäin lyhyessä harjoitteluhetkessä ja etsii lapsen puheesta sellaisen tason, jolla lapsi pystyy puhumaan sujuvasti. Lapsi ei siis muuta puhettaan lainkaan. Onnistumista vanhempi kehuu ja ihastelee, ja positiivinen kierre on valmis: lapsihan lähtee tekemään sitä, mistä häntä kehutaan.

Ennuste on hyvä

Änkyttävän lapsen puheterapiassa on olennaista positiivinen ilmapiiri sekä se, että myös vanhemmat saavat vinkkejä lapsen puheen sujuvuuden tukemiseen.

– Lapselle on tehtävä selväksi, ettei änkyttämisessä ole mitään pahaa. Hänen on tunnettava, että hänet hyväksytään juuri sellaisena kuin hän on, takkuaa puhe sitten miten paljon tahansa.

Arviolta 80 prosenttia änkyttävistä lapsista oppii puhumaan sujuvasti ennen aikuisikää.

Kaisamatti aloitti viime syksynä koulutuksessa, joka antaa eurooppalaisen kliinisen erikoispuheterapeutin pätevyyden puheen sujuvuuden häiriöihin. Koulutukseen valittiin 25 puheterapeuttia ympäri Euroopan. Suomessa ei ole aiemmin ollut puheterapeutteja, joilla on kyseinen pätevyys. Kaisamatti on hakenut aiemmin lisäkoulutusta änkytyksen hoitoon Yhdysvalloista ja Englannista.

Lisätietoa Suomen änkytysyhdistyksen verkkosivuilta
www.ankytys.fi

Lue myös:
Miksi kaksosten puhe viivästyy?