Meillä on iso ongelma, homeiset koulut

Mitä Viialan koululle kuuluu lähes kuusi vuotta myöhemmin? Lue 5/2024 julkaistu juttu Mitä kuuluu, Viialan yhtenäiskoulu?

Keittiö hohtaa uutuuttaan. Teräs kiiltää. Uunit ja pesukoneet näyttävät aivan präniköiltä.

Myös käsityöluokat tekevät vaikutuksen. Niiden suunnittelussa on otettu viimeisin opetussuunnitelma huomioon. Teknisen työn luokasta pääsee kätevästi tekstiilityön puolelle hakemaan kangasta vaikkapa puisen leikkiveneen purjeeksi.

Kalliissa peruskorjauksessa vuonna 2015 osa sisäilmaongelmia aiheuttavista vioista jäi korjaamatta. Uutuuttaan hohtava keittiö seisoo nyt käyttämättömänä.

Seinälle kirjatut ohjeet puutyötä varten on päivätty 2.2.2017. Silloin aika tässä koulussa pysähtyi.

Viialan yhtenäiskoulun rehtori Saija Montonen esittelee 1950-luvulla rakennettua Keskustan koulua, joka oli alakoululaisten käytössä vielä alkuvuonna 2017 reilu vuosi laajan peruskorjauksen valmistumisen jälkeen.

Kierros jatkuu. Opettajahuoneen seinällä roikkuu siisteissä riveissä nimikoituja muumimukeja. Tiskipöydälle on jäänyt avattu keksipaketti. Sohvat, pöydät ja tuolit on kuitenkin viety pois.

– Osa opettajista ei ilmeisesti halunnut ottaa homemukia mukaansa. Lähtö oli aika kiireinen, Montonen palaa muistoissa kevätlukukauteen 2017.

Uudet väistötilat

Tyhjillään olevan Keskustan koulun kohtalo on epäselvä. Edessä on joko uusi vähintään neljän miljoonan euron remontti tai uuden koulun rakentaminen.

Pirkanmaalainen 17 000 asukkaan Akaan kaupunki on yksi niistä kunnista, joka on tullut surullisen kuuluisaksi homekouluistaan. Sen kahdeksasta koulusta kolme on tyhjennetty mikrobivaurioiden vuoksi, ja neljän sisäilmaongelmaepäilyjä tutkitaan parhaillaan. Eli vain yksi kouluista on tiettävästi terve.

Pahiten home on koetellut Akaan Viialaa, jonka jokainen koulurakennus on käyttökiellossa. Yksi suljetuista rakennuksista on Montosen esittelemä Keskustan koulu.

Noin viidenneksessä Suomen kouluista on kosteus- tai homevaurioita arvioi Työterveyslaitos muutama vuosi sitten eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tekemässään raportissa. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL on esittänyt, että jopa 70 prosentissa kouluista on kosteusvaurioita.

Toukokuussa väliaikainen koulu oli vasta rakenteilla. Elokuussa kaikki oppilaat mahtuivat saman katon alle.

Ensi syksynä kaikki Viialan 850 peruskoululaista joutuu opiskelemaan väistötiloissa.

Rehtorin mukaan tilanne on kuitenkin syyslukukauden alkaessa huomattavasti parempi kuin viime lukuvuonna, jolloin osa oppilaista oli sisäilmaongelmaisessa Hirvialhon koulussa ja loput oli siroteltu peräti seitsemään paikkaan. Osa kävi koulua naapurikunnassa Lempäälässä.

– Syksyllä 2017 tilanne oli kaoottisin, kun selvisi, että parakitkin olivat homeessa. Silloin osa lapsista ulkoili muutaman koulupäivän ajan, kun ei ollut mitään paikkaa, minne mennä. Nyt saamme uudenkarheat väistötilat kaikille oppilaille ainakin kolmeksi vuodeksi, Saija Montonen kertoo.

Remontti vai uudisrakennus?

Viime toukokuussa Viialan yhtenäiskoulun rehtori Saija Montonen esitteli sisäilmaongelmien vuoksi hylättyä koulurakennusta. Opettajainhuone jouduttiin jättämään kiireellä.

Keskustan koulun peruskorjaus maksoi 7,5 miljoonaa euroa. Rakennus ehti olla remontin jälkeen käytössä reilun vuoden ennen kuin se tyhjennettiin jälleen. Osa oppilaista ja opettajista oli alkanut oireilla. Nenästä vuoti verta, päätä särki. Väsytti. Olo oli ärtynyt.

Oireet olivat samankaltaisia kuin ennen mikrobivaurioiden vuoksi tehtyä remonttia.

Tutkimuksissa selvisi, että kaikkea mikrobikasvustoa ei ollut saatu pois. Tehdyt korjaukset olivat olleet riittämättömiä: esimerkiksi ulkoseiniin oli jäänyt vaurioituneita eristeitä.

– Ennen peruskorjausta ei tehty riittävää kuntokartoitusta, joten ei ymmärretty, mitä kaikkea pitäisi tehdä. Remontin edetessä löytyi lisää vaurioita, mutta kunta ei suostunut urakoitsijan esittämiin lisäkorjauksiin, Akaan kiinteistöpäällikkö Henri Salonen myöntää avoimesti.

Nyt Akaa joutuu pohtimaan, tehdäkö uusi vähintään neljä miljoonaa euroa maksava remontti vai rakentaako kokonaan uusi koulu. Ja mikä tulee olemaan kylän kahden muun koulurakennuksen kohtalo?

– Yhteensä remontit maksaisivat noin 16 miljoonaa euroa, Salonen laskee.

Erikoinen yhdysluokka

Luokan taululle on kirjoitettu viikko-ohjelma. Yhdeksäs-, kahdeksas-, seitsemäs- ja kuudesluokkalaisille on kaikille omat ohjeensa. Erikoinen luokka on perustettu pahiten oireileville oppilaille.

Luokanopettaja ja matematiikan aineenopettaja Jenni Santtila valvoo, kun ala- ja yläkoululaisista muodostettu yhdysluokka ahertaa tehtäviensä parissa siirtokouluun pystytetyssä luokkahuoneessa.

– Oppilaiden omat aineen- ja luokanopettajat antavat ohjeet ja tehtävät. Opiskelu on hyvin itsenäistä. Jos tulee ongelmia, koetan neuvoa ja ohjaan tarvittaessa kysymään omalta opettajalta. Kaikkien aineiden asiantuntijahan en voi olla, Santtila sanoo.

Yhdysluokan oppilaat katsovat YouTubesta opetusvideoita tai laittavat viestiä aineenopettajilleen.

Hänen ensisijainen tehtävänsä on huolehtia siitä, että kaikki oppilaat tietävät, mitä heidän pitää kulloinkin tehdä.

Oppilaiden sopeutuminen yhdysluokassa työskentelyyn vei aikaa.

– Etenkin kutosille oli varmasti jännä paikka tulla tänne yläkoululaisten kanssa samaan luokkaan. Aluksi kaikilla ei ollut edes oppikirjoja, kun niitä ei oltu ehditty puhdistaa. Nyt kevätlukukauden lopulla huomaa, että tähän on jotenkin sopeuduttu. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että oppilaat ovat alkaneet auttaa toisiaan tehtävissä, hän selittää.

Yhdeksäsluokkalaiset Josefina Harju, Elsa Carney ja Kasimir Lehtinen ahertavat toista maailmansotaa käsittelevien esitelmiensä parissa. Vihkoihin kertyy tekstiä sivukaupalla.

– Opetus ei ole täällä niin hyvää kuin tavallisessa luokassa. Itse joutuu tekemään ja selvittämään tosi paljon. YouTubesta katsomme opetusvideoita tai laitamme viestiä aineenopettajille. Joskus tällainen opiskelu on vähän vaikeaa, mutta kyllä tämä menee, Harju kuvaa.

Hän kertoo arvosanojensa laskeneen yhdysluokassa. Lehtinen raportoi arvosanojensa laskeneen tai pysyneen ennallaan ja Carney pysyneen ennallaan.

– Vähän se tietysti mietityttää, kun saa päästötodistuksen ja sillä pitää hakea jatko-opintoihin, Lehtinen pohtii.

Farssiksi meni

Rehtori Saija Montosen mukaan oppilaat ovat suhtautuneet sisäilmaongelmiin yllättävän joustavasti. Aihe nousee kyllä puheisiin, kun asiaa käsitellään mediassa. Montosen takana poseeraavat yläkoululaiset Jarkko Salo (vas.), Petri Pynnönen, Teemu Hytönen ja Kalle Kohonen.

Rehtorille ja opettajille väistötilaralli ja erityisjärjestelyt ovat tienneet valtavasti ylimääräistä työtä.

Opettajat ovat joutuneet tekemään omat erityisohjelmat oireilun vuoksi muusta luokasta erossa opiskeleville oppilaille. Osa opettajista on joutunut vaihtamaan opetustilaa useasti, ja luokkien kokoonpano on elänyt.

– Kyllä tämä kaikki on vaikuttanut koulutyöhön. Jossain vaiheessa samassa tilassa oli oppilaita useasta eri luokasta. Ryhmäytyminen vie aikansa, ja väkisinkin tulee käytöshäiriöitä, rehtori Saija Montonen toteaa.

Hän ei osaa sanoa, miten paljon sisäilmaongelmat ovat mahdollisesti vaikuttaneet oppimistuloksiin tai arvosanoihin:

– Luulen, että kunnan säästöohjelman vuoksi kasvaneet ryhmäkoot ovat vaikuttaneet enemmän. Nyt meillä on yläkoulussa 30 oppilaan luokkia. Mitään erityisluokkia tai pienryhmiä ei ole, vaan kaikki oppilaat on integroitu tavallisiin luokkiin.

Päänvaivaa on tuottanut myös opetussuunnitelman toteutuminen taito- ja taideaineissa. Esimerkiksi puu- ja metallityöt eivät luonnistu, sillä entiset teknisen työn luokat ovat käyttökiellossa. Käsityönopettajalla on ollut käytössään vain tavallinen luokkahuone.

– Olen lukenut opetussuunnitelmaa iltapuhteikseni ja kyllä se meilläkin täyttyy, hieman vain eri tavalla kuin ennen. Nyt oppilaat ovat paneutuneet robotiikkaan ja 3D-tulostamiseen. Niitä tavanomaisia löylykauhoja ei ole pystytty tekemään, Montonen pohtii.

Työtä rehtorille on kertynyt myös vanhempien aluehallintovirastoon tekemistä lukuisista valituksista.

– Niihin on pitänyt vastailla, vaikka eiväthän sisäilmaongelmat koulun henkilökunnan syytä ole.

Vain yksi Akaan kouluista on tiettävästi terve.

Rehtorin tarinointia kuunnellessa ymmärtää, että opettajakunta on ollut Viialassa viime vuodet kovilla. Osan terveys on reistaillut, ja jatkuva poikkeustila rasittaa.

Montonen sanookin ihmetelleensä, että niin harva on jättänyt koulun: vain muutama opettaja on vaihtanut työpaikkaa tai lähtenyt kokonaan uudelle uralle.

– Yhteishenki on hyvä, ja huumori kukkii. Välillä tässä surkeudessa ei ole voinut kuin nauraa ja itkeä. Ai, nyt parakkikin on homeessa, no lähdetään sitten!

Opettajat ovat myös lohduttaneet ja auttaneet toisiaan toistuvissa muutoissa.

Vanhempien taistelu

Viialan yhtenäiskoulun vanhempainyhdistyksen aktiivit Marja Mäkelä (vas.) ja Janita Puomila sekä tämän lapset Janette, 10 ja Väinö, 8, ovat tyytyväisiä uuteen väistökouluun. He toivovat, että Akaa päättäisi pian uuden pysyvän koulun rakentamisesta.

Yhtenäiskoulun vanhempainyhdistyksen aktiiveilta Janita Puomilalta ja Marja Mäkelältä riittää sympatiaa opettajille ja rehtorille.

Molemmat ovat nähneet, miten sairaassa koulussa opiskelu on vaikuttanut heidän lapsiinsa.

– Janetella oli nenäverenvuotoja, päänsärkyä ja harmaa iho. Väinölle puhkesi paha nokkosrokko, Janita kertaa nyt 10- ja 8-vuotiaiden lastensa oireita.

Pahinta oli, ettei vanhempia, oppilaita ja opettajia uskottu.

– Meille selitettiin, että oireet johtuvat oppilaiden märistä villasukista. Kuntokartoituksista ja oirekyselyistä ei tiedotettu kunnolla. Koulun henkilökuntaa kiellettiin puhumasta, Mäkelä sanoo.

Vanhemmat ryhtyivät tutkimaan koulun remontointiin liittyviä asiakirjoja.

– Vanhemmissa on juristeja ja rakennusalan ihmisiä. Asiakirjoista selvisi, että laiminlyöntejä oli tehty. Järjestimme mielenosoituksen ja olimme yhteydessä päättäjiin, Mäkelä kertaa.

Puomila kertoo sisuuntuneensa homekouluihin siinä määrin, että lähti ehdolle vuoden 2017 kuntavaaleissa kokoomuksen listalta ja pääsi monen muun uuden ehdokkaan tavoin läpi.

Vanhemmille selitettiin, että oireet johtuivat oppilaiden märistä villasukista.

Myös Akaan teknisessä toimessa henkilökunta on vaihtunut.

Mäkelän ja Puomilan mukaan Akaa ratkoo nyt homekouluongelmaansa aivan eri tavoin kuin reilu vuosi sitten: sitä ei enää peitellä ja salailla.

Molemmat myöntävät miettineensä aiemmin myös muuttoa toiselle paikkakunnalle.

– Täällä on kuitenkin tuttu yhteisö, naapurit ja ystävät. Uusien sydänystävien löytäminen veisi uudella paikkakunnalla aikansa, Mäkelä pohtii.

Koulu pitää kylän elävänä

Kun Viialan koulujen kohtaloa vielä mietitään, on yksi Akaan homekouluista suljettu lopullisesti. Kylmäkosken kirkonkylän koulun viereen nousee uusi koulu, jonka pitäisi avata ovensa syksyllä 2019. Nyt oppilaat käyvät koulua bussimatkan päässä väistötiloissa Toijalassa.

Kylmäkosken koulun tarina on hyvin samanlainen kuin Viialan yhtenäiskoulun. Peruskorjauksella oli tarkoitus puuttua sisäilmaongelmiin, mutta remontti jäi puolitiehen, jolloin oireilu alkoi pian uudestaan.

Kylmäkoskella vanhemmat ovat perustaneet yhdistyksen, jonka tarkoitus on kerätä varoja ja tehdä talkootöitä uutta koulua varten.

– On järjestetty joulukonsertteja ja kaadettu puita talkoilla uudisrakennuksen tieltä. Teimme myös kunnalle laskelmia uuden koulun rakentamiskustannuksista, jotka ilmeisesti vakuuttivat, yhdistyksen puheenjohtaja Anniina Joela sanoo.

Talkoisiin ovat lähteneet muutkin kyläläiset.

– Ihmiset ovat ymmärtäneet, että koulu tuo kylälle elämää. Asuntojen hinnatkin tippuvat, jos koulu ei ole kunnossa, Joela huomauttaa.

Myös Viialan yhtenäiskoulun rehtori Saija Montonen on pannut merkille, että koulu kiinnostaa asuntokauppoja miettiviä perheitä.

– Asuntoa katselevat ovat soitelleet ja kyselleet koulujen tulevaisuudesta. Toivoisin voivani luvata, että uusi koulu tulee, Montonen sanoo.

Lääkäri: Homeongelmaa ei oteta vakavasti

Lääkäri, työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus Turun yliopistosta tekee vuosittain selvityksiä muutamien kymmenien tai jopa satojen koulujen sisäilmaongelmista ja niiden oppilaille aiheuttamista oireista.

Päänsärkyä, jatkuvaa nuhaa ja kuumeilua, hengitystieinfektioita, ihottumaa, kutisevat silmät, allergioita, nenäverenvuotoa, nivel- ja lihaskipuja, astma, reuma. Mm. tällaisia oireita ja sairauksia voi opiskelu ja työskentely ns. homekouluissa aiheuttaa.

Putus on tehnyt sisäilmaselvityksiä 1990-luvun alusta lähtien. Hänen mukaansa ongelma ei ole muuttunut vuosien saatossa, mutta keskustelu siitä on.

– Nykyisin oireita vähätellään. Työterveyslaitos ja osa THL:n tutkijoista tarjoaa ratkaisuksi siedättämistä. Toki kaikkeen tottuu, vaikka lievään pahoinpitelyyn. Mutta onko se oikein? hän kysyy.

Hänen mukaansa tutkimustietoa mikrobivaurioiden aiheuttamista terveysongelmista on riittävästi.

Erityisesti koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat pitäisi ottaa vakavasti, koska lapsen ovat aikuisia alttiimpia erilaisten myrkkyjen, kuten tupakansavun tai homeen vaikutuksille. Monesti lapsi myös sairastuu rajummin kuin aikuinen.

– Lasten immuunipuolustus on vielä kehittymätön ja hengitystiet ovat ahtaat. Emmehän syötä lapsille pilaantunutta ruokaakaan, mutta pilaantunutta ilmaa heille kyllä annetaan hengitettäväksi, Putus napauttaa.

Insinööri: Kunnat korjaavat niin kuin huvittaa

Arviot kosteus- ja homevaurioiden vaivaamien koulujen määristä vaihtelevat viidenneksestä 70 prosenttiin. Myös laskelmat koulujen korjausvelan suuruudesta vaihtelevat reilusta miljardista reiluun pariin miljardiin euroon.

Talonrakennustekniikan diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori Juhani Pirinen syyttää vaurioista huonoja rakennustapoja ja ennen muuta peruskorjausten laiminlyöntiä.

Hän on paneutunut homeongelmiin mm. vetäessään ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoot -ohjelmaa. Nyt hän työskentelee konsulttiyhtiö FCG:n rakennusterveys ja sisäilmasto -toimialan johtajana.

– Meillä ei ole mietitty rakennusten eri osien oikeaa käyttöikää. korjauksia on voitu tehdä, mutta monesti korjaussuunnitelmissa ei ole huomioitu kaikkia vaurioita. Osa tarvittavista korjauksista on jätetty tekemättä säästöjen vuoksi, Pirinen sanoo.

Hän kertoo asiantuntijoiden panneen merkille korjausten viivästymisen ja huollon laiminlyönnit jo parikymmentä vuotta sitten.

– Ei meitä kukaan silloin uskonut, Pirinen huokaa.

Hänen mukaansa ohjeita kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen on nykyisin riittävästi tarjolla. Hän peräänkuuluttaa remontteihin valtion rahoitusjärjestelmää, jonka ehtona olisi, että korjaukset tehdään oikein.

– Ilman tällaista ohjausta kunnat korjaavat niin kuin huvittaa. Toki joukossa on myös huolellisesti remontoivia.

Hallitus ei ole luvannut kunnille rahaa homekoulujen remontteihin. Parhaillaan käynnissä oleva hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelma tarjoaa mm. neuvoja sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi.