Vanhempien heikko suomen kielen taito vaikuttaa myös lapsiin

Tee vuokra-asuntohakemus vieraalla kielellä, yritä ymmärtää viranomaisten monimutkaisia viestejä ja asioi verkkopalveluissa, joihin et osaa edes luoda tunnuksia. Kuvittele, että samaan aikaan lapsellasi on ongelmia koulussa, kuten poissaoloja tai väkivaltaista käytöstä. Lapsi osaa paremmin kieltä, joten hän hoitaa perheen laskut ja Wilma-viestit – tai jättää ne hoitamatta. Itse et saa töitä, laskut kasaantuvat, rahat eivät riitä.

Näissä tilanteissa Arol Majok kulkee asiakkaidensa rinnalla. Hän työskentelee sosiaaliohjaajana Helsingin kaupungin Kestävän kasvun ohjelman osaprojektissa. Sen tavoitteena on muun muassa varmistaa, että maahanmuuttajataustaiset perheet saavat oikeanlaista tukea ja apua. Tarvittaessa hän lähtee perheen vanhemman mukaan esimerkiksi työllisyyspalveluihin, osallistuu koulun tapaamisiin tai auttaa tekemään asuntohakemuksen.

Maahanmuuttajataustaisille nuorille ja heidän perheilleen suunnatun nuorten monialaisen perhetyön tavoitteena on myös tukea ja auttaa lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä asiakkaana olevia maahanmuuttajataustaisia perheitä kokonaisvaltaisesti ja vähentää lasten sijoituksia kodin ulkopuolelle.

”Toimivan ja yhdenvertaisen yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän rakentaminen ei onnistu pelkästään kantasuomalaisten voimin.”

Yhteistyö perheen kanssa voi kestää jopa puolitoista vuotta.

– Erään pitkäaikaisen asiakkaani perheessä nuorella oli hankaluuksia koulussa. Yksinhuoltajavanhempi oli kuormittunut ja tarvitsi tukea työllistymiseen ja opintojen loppuun saattamiseen. Saimme hyvän yhteyden nuoreen ja löysimme hänelle harrastuksen, johon hän halusi sitoutua. Nuoren haasteet koulussa vähenivät ja nuoren ja vanhemman välit lähentyivät. Muutos helpotti vanhemman oloa, ja hän pystyi keskittymään omien haasteidensa korjaamiseen.

Helsingin kaupungin projektissa työskentelee monialainen tiimi, johon kuuluu perhetyön ohjaajia, nuoren terveydenhoitajia sekä aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajia. Pilotista alkanut toiminta jatkuu 2026 alusta lähtien vakituisena osana Helsingin lastensuojelun ja perhesosiaalityön palveluita.

Arol ja tiimi purkavat asiakkaiden vaikeuksien vyyhtiä pala kerrallaan. Tärkeintä on rakentaa luottamusta, sillä perheet eivät välttämättä tule aluksi tapaamisiin tai heihin voi olla vaikea saada yhteyttä. Monilla voi olla taustalla huonoja kokemuksia asioinnista viranomaisten kanssa.

– Kun perhe tulee palveluumme, taustalla on paljon erilaisia haasteita ja joskus jo pitkäkin lastensuojeluhistoria. Silloin muutosta pitää saada aikaan, jotta lapsen kasvu ja kehitys ei vaarannu. Vanhemmat eivät välttämättä ole tietoisia siitä, kuinka vakavasta tilanteesta on kyse. Jo se luo luottamusta, että asioista puhutaan rehellisesti ja varmistetaan, että perhe ymmärtää, mistä on kyse.

Rehellisyyttä on kertoa perheille suoraan, miten vakavista asioista on kyse, projektipäällikkö Minna Larvio sanoo. Vuoropuhelu ja aktiivinen kuuntelu ovat Minna Larvion mukaan tärkeimpiä asioita perheiden kanssa.

– Perheen pitää saada aidosti kertoa elämästään ja heille pitää tulla tunne, että olemme oikeasti kiinnostuneita heistä. Sitä kautta syntyy motivaatio sitoutua yhteistyöhön.

Minna Larvio sanoo, että välillä käy myös ilmi, että perheen tilanne ei ole niin paha kuin mitä on luultu.

– Sosiaalityöntekijän arvio perheen tilanteesta on saattanut perustua virheellisiin oletuksiin ja väärinymmärryksiin. Kun perheeseen on päästy tutustumaan aidosti, tilanne on näyttäytynyt aivan erilaisena.

Sekä Minna Larvio että Arol Majok korostavat suomen kielen taidon merkitystä. Lapset kotoutuvat nopeammin kuin vanhempansa. Jos vanhemmilla on heikko suomen kielen taito, suomalaisessa järjestelmässä on vaikeaa pärjätä. Usein tämä johtaa siihen, että vanhemmat takertuvat lapsiinsa. Lapset kotoutuvat nopeammin kuin vanhempansa, oppivat suomen kielen ja päätyvät tulkkaamaan asioita. Lapset joutuvat ikään kuin aikuistumaan nopeammin kuin olisi tarpeen, Arol Majok sanoo.

Perheiden kanssa tehtävän työn kannalta on oleellista, että ammattilaiset tunnistavat rasismin vaikutukset lapsen ja perheen hyvinvointiin. Rasismi voi olla näkyvää tai piilossa ja alkaa jo päiväkodissa, Arol Majok sanoo.

Kaikki tarinat eivät pääty hyvin. Tavoitteena on kuitenkin löytää jokaiselle perheelle paras vaihtoehto lapsen edun ja hyvinvoinnin kannalta. Joskus se voi olla lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle, joskus se, että vanhempi pystyy ottamaan enemmän vastuuta lapsen asioista ja perheen toimintakyky vahvistuu.

Minna Larvio kertoo turhautuvansa usein rakenteellisiin ongelmiin yhteiskunnassa.

– Maahanmuuttajataustaisten vanhempien on vaikea työllistyä tai he tekevät toimeentulon takia useita matalapalkka-alan töitä. Lapset joutuvat pärjäämään kotona omillaan. Päättäjät puhuvat mahdollisuuksien tasa-arvosta, mutta se ei mielestäni toteudu tällä hetkellä. Jotta kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet menestyä, se vaatisi toimia yhdenvertaisuuden eteen niin työmarkkinoilla, koulutuksessa kuin peruspalveluissa ihan neuvolasta lähtien.

Arol Majok on nähnyt omien vanhempiensa kautta, miten hankalaa suomalaiseen yhteiskuntaan on integroitua. Maahanmuuttajat nähdään helposti pienenä vähemmistönä, mutta hänen mielestään heihin pitäisi suhtautua uusina suomalaisina.

– Pidän tärkeänä sitä, että erilaisten palvelujen kehittäjinä olisi mukana eritaustaisia palveluiden käyttäjiä. Toimivan ja yhdenvertaisen yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän rakentaminen ei onnistu pelkästään kantasuomalaisten voimin.