Maahanmuuttajaäitien jääminen kotiin vaikuttaa myös lasten integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan
Hanna Heinonen toiminnanjoht LSKL
Vienan Karjalan vaikeista kokemuksista huolimatta hänelle on tarjoutunut mahdollisuus uuteen alkuun ja oppimiseen. Oppiminen sallittiin ja mahdollistettiin uusille tulokkaille – tosin omassa koulussa ja erillään kunnan muista lapsista. Joitakin vuosia myöhemmin pakolaiskoulun oppilaat ohjattiin kansakouluihin kuhmolaislasten joukkoon.
Ajattelen, että jonkinlainen kotoutuminen käynnistyi juuri tuossa vaiheessa, kun pakolaiskoulun oppilaat pääsivät solmimaan ystävyyssuhteita kantaväestön kanssa ja kokivat kuuluvansa yhteisöön.
Tietoa siitä, millaista koulunkäyntitukea pakolaiskoulun lapsille tarjottiin, ei ole. Kuinka paljon mahtoi olla omaehtoisen oppimisen varassa? Entä miten kävi niille lapsille, jotka olisivat tarvinneet tukea koulusta ja uudesta elämästä selvitäkseen?
Nykyään tiedetään, että varhaiskasvatus on keskeistä lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Se edistää myös koulutuksellista tasa-arvoa ja kaventaa hyvinvointieroja.
OECD:n mukaan varhaiskasvatukseen osallistuneet maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyvät PISA-tutkimuksessa paremmin kuin he, jotka eivät ole siihen osallistuneet. Erityisen merkittävä vaikutus varhaiskasvatuksella on maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulumenestykseen. Varhaiskasvatukseen osallistumisen lisäämä suoritustaso vastaa OECD:n mukaan kahta kouluvuotta!
On harmillista, että Suomessa lasten varhaiskasvatuksen osallistumisaste on paljon alhaisempi kuin monessa muussa Euroopan maassa. Se, että maahanmuuttajaäidit jäävät kotiin kotihoidon tuen varassa, vaikuttaa myös heidän lastensa integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan.
Syksy alkaa uuden hallitusohjelman viitoittamalla tiellä. Siinä onkin hienosti huomioitu lasten ja perheiden asiat. Tosin kirjaukset eivät sinällään vielä kerro, millaisia konkreettisia tekoja on tiedossa. Onkin tärkeää huolehtia linjausten hyvästä valmistelusta ja toimeenpanosta.
Erityisen ilahduttavaa on lapsistrategian valmistelu ja toteuttaminen, joka on ollut lapsi- ja perhejärjestöjen toiveena ja tavoitteena jo pitkään.
Lapsistrategian voi nähdä arvotekona lasten puolesta. Siinä on määriteltävä pitkän aikavälin tavoitteet ja toimet lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kun tavoitteet ja toimet on määritelty, niiden toteutumista voidaan seurata – ja tehdä myös tarvittavat korjausliikkeet entistä lapsiystävällisemmän yhteiskunnan suuntaan.
PS.
Kun lapset aloittavat tässä kuussa koulutiensä, toivon ettei meillä kenelläkään ole kiire liikenteessä. Tässä asiassa meistä jokaisen esimerkki on tärkeä. Ylitetään tie suojatien kohdalta ja vain vihreän valon palaessa. Noudatetaan nopeusrajoituksia ja annetaan pienille koululaisille turvallinen alku kouluvuodelle.
Hanna Heinonen on Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.
Nyt, kun olet lukenut jutun, haluaisimme kertoa Sinulle,
että julkaisemme aina joitakin printtilehden juttuja verkossa ilmaiseksi. Näin siksi, että tärkeä ja asiantunteva tieto lapsista ja perheistä olisi mahdollisimman monen saatavilla.
Lehtitilauksista saatavilla tuloilla pystymme kuitenkin tekemään laadukkaampaa ja monipuolisempaa lehteä. Haluaisitko auttaa meitä siinä? Tilaamalla Lapsen Maailman printtilehden tuet samalla Lastensuojelun Keskusliiton työtä lapsen oikeuksien edistämiseksi.
Painatamme lehden Punamustan painotalossa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.
Voit halutessasi tilata lehden lahjaksi esim. lähimmälle koululle, päiväkodille, sairaalalle tai neuvolalle. Lasten parissa työskentelevät ammattilaiset arvostavat lehtemme sisältöjä suuresti.
Tuethan työtämme tilaamalla lehden! Lämmin kiitos jo etukäteen.
