Leikkaukset pudottavat pohjan turvallisuudelta

Kuuntele pääkirjoitus

Lukija: Ulla Siimes

Elämme aikaa, jossa lähes kaikkia päätöksiä voidaan perustella – ja perustellaankin – turvallisuudella. On selvää, että nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Suomen ja Euroopan kokonaisturvallisuus on pidettävä keskiössä.

On kuitenkin muistettava, ettei yhteiskunnan turvallisuus ole pelkkää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, vaan se koostuu lukuisista eri asioista.

Puolustusministeriön yhteydessä toimiva Turvallisuuskomitea on määritellyt kokonaisturvallisuuden suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalliksi, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on todennut ymmärtävänsä turvallisuuden rakenteellisena, sosiaalisena ja kokemuksellisena ilmiönä.

Kaikkiin kokonaisturvallisuuteen vaikuttaviin asioihin ei suhtauduta samalla vakavuudella, vaikka tiedetään, että väestön hyvinvointi, terveys ja sisäinen turvallisuus ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen sekä lapsiperheköyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen vahvistavat kokonaisturvallisuutta. Vaikka esimerkiksi radikalisoitumiseen ei ole löydettävissä yhtä kattavaa selitystä, on todettu, että sen taustalta voi löytyä syrjäytymistä, kokemusta epäoikeudenmukaisesta kohtelusta ja pettymystä demokratiaan.

Yhteiskunnan turvallisuuden näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että lasten ja nuorten palveluista – varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta, harrastusmahdollisuuksista, nuorisotyöstä sekä sosiaali- ja terveyspalveluista – pidetään hyvää huolta. Pitää myös huolehtia siitä, että lapsi tai nuori voi elää ympäristössä, jossa hän kokee olevansa osa itselleen tärkeää yhteisöä ja jossa hänet nähdään, kuullaan ja kohdataan omana itsenään.

Myös kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuus vaikuttaa sisäiseen turvallisuuteen. Ihmisten väliset verkostot ja omaehtoinen toiminta, joka usein kanavoituu kansalaisjärjestöjen toiminnaksi, rakentavat turvallisuutta. Vapaa, autonominen kansalaisyhteiskunta vahvistaa luottamusta, jonka varaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden on mahdollista rakentua.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksista on syytä olla huolissaan. Maamme hallitus kohdistaa sosiaaliturvaan ja sosiaalihuollon palveluihin sekä kansalaisjärjestöjen rahoitukseen leikkauksia, jotka pahimmillaan pudottavat pohjan kansalliselta turvallisuudelta. Tätäkö haluamme?

Ulla Siimes on Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.