Lastensuojelun jälkihuollon palvelut jäävät usein käyttämättä
Lastensuojelun jälkihuolto tukee nuorta itsenäiseen elämään huostaanoton ja sijaishuollon päätyttyä. Ongelma on, että moni nuori jättää saatavilla olevat jälkihuollon tukipalvelut käyttämättä.
Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella tehdyn tutkimuksen (onlinelibrary.wiley.com) mukaan käyttämättä jäävät useimmin sosiaaliohjaajan, opinto-ohjaajan ja psykiatrisen avohuollon palvelut. Enemmistö eli 66 % tutkijoiden riskikäyttäytyjiksi luokittelemista nuorista kuitenkin käytti jälkihuollon palveluja suunnitellusti.
Tutkijat arvelevat palvelujen käyttämättä jättämisen johtuvan yksinkertaisesti siitä, etteivät kaikki nuoret tunne niitä tarvitsevansa. Tai sitten palvelut eivät ole riittävän yksilöllisiä vastatakseen nuoren tarpeita.
Tutkijat analysoivat lähes 700:n Suomessa asuvan nuoren sähköisiä dokumentteja, jotka sisälsivät tietoa heidän lastensuojelutaustastaan, terveydestään ja palveluistaan.
Lähes 90 %:lla tutkimuksessa mukana olleista tunnistettiin yksi tai useampi riskikäyttäytymisen muoto. Yli puolella se tarkoitti alkoholin ja huumeiden käyttöä ja lähes puolella rahan käytön ongelmia.
Enemmistöllä ongelmia opinnoissa.
Tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Ulla-Kaarina Petäjä kertoo riskikäyttäytymisen olevan yhteydessä nuoren päivärytmin ja opiskelun ongelmiin sekä siihen, että nuoren oma lapsi on lastensuojelun asiakas.
Viimeinen kohta viittaa Petäjän mukaan ongelmien siirtymiseen sukupolvelta toiselle. Riskikäyttäytyneistä noin 7 %:lla oli omia lapsia. Tutkimukseen osallistuneet olivat 17–22-vuotiaita.
Riskikäyttäytyjien enemmistöllä oli ongelmia opintojen kanssa ja neljännes kärsi oppimisvaikeuksista. Sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvistä ongelmista yleisimpiä olivat vaikeus ilmaista tunteita, eristyneisyys ja impulsiivisuus.
Viidesosa nuorista kertoi yksinäisyydestä, ja viidenneksellä esiintyi itsetuhoista käytöstä. Riskikäyttäytymisen eri muodoilla oli taipumus kasautua samoille nuorille.
Riskikäyttäytyjistä kolmella neljäsosalla oli takanaan peruskoulututkinto ja joka kymmenennellä ammattikoulututkinto. Heistä 40 % oli opiskelijoita, kolmannes työttömiä ja alle 15 % töissä tai asevelvollisuutta suorittamassa.
Kolme neljästä nuoresta oli ollut sijoitettuna lastensuojelulaitokseen ja viidennes sijaisperheeseen. Yleisimmät nuoren vanhempiin liittyvät sijoittamisen syyt olivat vanhemmuuden ongelmat, päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat.
Nuoreen itseensä liittyvät sijoituksen syyt olivat paljolti samat kuin vanhemmilla koulunkäyntiin liittyvillä vaikeuksilla lisättynä. Yli puolet nuorista oli ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle kerran ja joka neljäs kaksi kertaa. Enemmistö heistä oli kokenut myös hätäsijoituksen.
Tutkimus The multifaceted nature of risk behaviour among adolescents – A document analysis of patient and aftercare service providers’ records julkaistiin toukokuussa Journal of Advanced Nursing -lehdessä.
Hyvä lukija,
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.
Tue Lastensuojelun Keskusliittoa (lskl.fi) sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä.
Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja
Kommentit (0)