Lastensuojelua rohkeasti ihmiseltä ihmiselle

Setlementtityö perustuu asiakkaan osallistamiseen ja mukanaoloon. Emme tee puolesta, vaan autamme löytämään ratkaisun, joka hyödyttää yksilöä ja samalla koko yhteiskuntaa, sanoo Matarin nuorisokodin johtaja Tuomas Tahvanainen. Matari on yksi Kalliolan viidestä pääkaupunkiseudulla tai sen liepeillä sijaitsevasta nuorisokodista.

– On tärkeää, että lapset saavat äänensä kuuluviin. Lasta kuulemalla saadaan lastensuojelussa hyviä tuloksia, komppaa Tiirakallion nuorisokodin johtaja Antti Sadeharju. Kalliolan ylläpitämissä nuorisokodeissa on paikka yhteensä noin 50 nuorelle. Kahden peruspalveluja tarjoavan nuorisokodin lisäksi erityispalvelujen piirissä hoidetaan päihde- ja mielenterveysongelmaisia nuoria.

Syitä nuorisokotiin sijoitukselle on lukuisia. Viime aikoina niiden joukosta on löytänyt paikkansa myös uusi, valitettava tulokas.

Onnistumiseen tarvitaan kylmää päätä ja lämmintä sydäntä.

– Pitkäaikainen koulukiusaaminen on noussut sijoituksen syynä selvästi esille, on Hirvikallion nuorisokodin johtaja Janne Linervo huomannut.

– Kun vanhemmilla ja koululla ei ole keinoja puuttua kiusaamiseen, lähtevät lapsen ongelmat vyörymään alakuloisuudesta masentuneisuuteen, poissaoloihin ja yhä edemmäs. Kun tilanne on päällä, eivät avohuollon tukitoimet enää välttämättä auta.

Voimavaroina perheet ja yhteisöllisyys

Kalliolan kaikkia lastensuojelupalveluja yhdistää perheen ja muiden verkostojen korostaminen ja osallistaminen.

– Tavoitteena on saada perheet mahdollisimman hyvin osaksi sijoitusta. Tiirakalliossa järjestämme esimerkiksi kuukausittaisia perhepäivällisiä, Antti Sadeharju kertoo.

– Vanhempien osallisuus on tärkeää sekä vanhemmille että lapsille. Monet lapset kuitenkin kotiutuvat, joten on tärkeää, että vanhemmat saavat tukea vanhemmuuteensa.

Yhteisöllisyys näkyy myös nuorisokotien yhteisöhoidollisissa kuntoutusohjelmissa sekä nuoria osallistavassa päätöksenteossa.

– Kalliolassa yhteisö on aina ollut tärkeä. Teemme yksilöllistä, mutta yhteisöllisyyttä korostavaa lastensuojelutyötä, jonka myötä lapset paitsi saavat kavereita, myös oppivat elämään yhteisössä ja ottamaan vastuuta yhteisistä asioista, Tuomas Tahvanainen huomauttaa.

Yhteisöllisyys on tärkeää myös kasvatustyöstä vastaaville sosiaalityöntekijöille.

– Molempien päihdeyksiköidemme henkilöstölle alkaa tänä syksynä yhteisöhoidon koulutus, joka opettaa hyödyntämään yhteisöä eri prosesseissa ja yksilön selviytymisen tukena, toteaa lasten sijaishuollon ja avopalveluiden palvelujohtaja Kari Ollila.

Janne Linervo on koulutussuunnitelmista hyvillään.

– Kun työntekijöillä on käytössään riittävät työvälineet, tuntuu raskas työkin kevyemmältä.

– Itse uskon vahvasti, että kun henkilökunta voi hyvin, lapsellakin on mahdollisuus voida hyvin. Tasapainoinen työntekijä pystyy aidosti kohtaamaan nuoren.

Myös Antti Sadeharju kiittää Kalliolaa panostuksesta henkilökunnan jatkuvaan kouluttamiseen.

– Yksiköiden johtajille on tarjolla paljon johtamista tukevaa valmennusta. Se tarkoittaa, että johtajilla on käytössään ajantasaiset välineet myös työntekijöidensä hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

Avopalveluja myös ilman lastensuojeluasiakkuutta

Sijaishuollon palveluiden lisäksi Kalliolalla on pitkä kokemus lastensuojelun avopalveluista. Niihin kuuluvat perhetyö, ammatillinen tukihenkilötyö sekä itsenäistymisen tukityö esimerkiksi Kalliolan tukiasunnoissa.

– Perhe- ja tukihenkilötyön intensiteetti vaihtelee yhdestä useampaan tapaamiseen viikossa. Työ on monipuolista lapsen ja perheen tukena olemista sekä vanhemmuuden vahvistamista ja tukemista, Tuomas Tahvanainen selventää.

Teemme yhdessä töitä jaettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tänä vuonna avopalveluja on alettu myydä ensimmäistä kertaa myös yksityisille asiak­kaille. Lisäksi niitä voidaan tarjota ilman lastensuojeluasiakkuutta.

– Tämä on positiivinen askel takaisin aikaan, jolloin itse aloitin lastensuojelutyössä, palvelujohtaja Kari Ollila mainitsee.

– Reilut 30 vuotta sitten lapsiperheiden kotipalvelu oli vielä tavallista, ja nyt olemme avopalveluiden osalta palaamassa samaan suuntaan. Auttamalla ja tukemalla perheitä elämän murrosvaiheissa voidaan varsinaisen kriisin puhkeaminen monesti estää kokonaan.

*KAUPALLINEN ILMOITUS: KALLIOLA OY*

Kalliolan nuorisokodit

• Hirvikallion ja Matarin nuorisokodit tarjoavat perustason pitkä- ja lyhytaikaista sijaishuoltoa nuorille, joille kotiin vietävät tukipalvelut tai perhehoito eivät ole sopivia tai riittäviä tukimuotoja.
• Tiirakallion nuorisokoti tarjoaa erityistason sijaishuoltoa nuorille, joilla on mielenterveydellisiä ja koulunkäyntiin liittyviä haasteita. l Mäkirinteen ja Saunalahden nuorisokodit tarjoavat erityistason kuntouttavaa sijaishuoltoa päihteillä oireileville huostaan otetuille nuorille.

Kalliola oy

• Kalliola oy tuottaa sosiaalialan palveluja, jotka koostuvat mm. lastensuojelusta, päihde- ja mielenterveystyöstä sekä seniori- ja maahanmuuttajatyöstä. Kalliola oy:n omistaa yleishyödyllinen, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton Kalliolan Setlementti ry, joka ylläpitää myös kansalaisopistoa ja järjestää setlementti- ja vapaaehtoistoimintaa.
• Kalliolan lastensuojelu tarjoaa sijaishuoltoa 10–17-vuotiaille nuorille, jotka eivät voi asua kotona ja joita ei voida hoitaa tukipalveluin tai perhehoidossa. Kalliola tarjoaa tarvittaessa myös jälkihuoltoa, kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Käytössä on neljä asumisharjoitteluasuntoa itsenäistyville nuorille.
• Perhetyö on avomuotoista ja sen tavoitteena on vahvistaa lapsen ja perheen vuorovaikutustaitoja. Kodin ulkopuolinen sijoitus voidaan usein välttää, kun tuetaan perhettä itsenäiseen selviytymiseen.
• Ammatillinen tukihenkilötoiminta on muutokseen pyrkivää, tukea antavaa ja ohjaavaa työtä, joka toteutetaan aikuisjohtoisesti yhdessä nuoren kanssa.
• Itsenäistymisen tukityön tavoitteena on puolestaan saattaa nuori itsenäiseen elämään omillaan toimeentulevaksi aikuiseksi, jolla on tukenaan oma sosiaalinen verkosto.

Kalliola Oy
Kari Ollila
Palvelujohtaja
kari.ollila@kalliola.fi
0400 656 739
www.kalliola.fi