Lastensuojelu puolustusasemissa
Kiireellinen sijoitus on lastensuojelujärjestelmän hätäjarru, joka otetaan käyttöön pitkään jatkuneen tilanteen pysäyttämiseksi. Sijoituksen taustalla on keskimäärin neljän vuoden asiakkuus lastensuojelussa.
Kiireelliset sijoitukset painottuvat pitkiin asiakkuuksiin ja teini-ikäisiin. Perheen ongelmat ovat voineet muuttaa muotoaan vuosien kuluessa; esim. vanhemman päihde- ja mielenterveysongelmien taakka on saattanut siirtyä vähitellen lapsen taakaksi.
Anssi Lähde korostaa väitöskirjassaan, että kiireellinen sijoitus on pakkokeino. Sitä käytetään tilanteen pysäyttämiseen lapsen terveyden ja kehityksen ollessa välittömästi uhattuna. Toimenpiteen luonne tulee Lähteen mukaan paremmin ymmärretyksi, kun sitä ei yritetä piilottaa tuen ja kontrollin väliseen harmaaseen maastoon.
Sijoitusten määrä on kymmenkertaistunut 1990-luvulta. Pakkokeinojen käytön voimakas kasvu tekee lastensuojelusta poikkeuksen Suomen sosiaali- ja terveysjärjestelmässä. Kehitys ei myöskään vastaa lastensuojelulle asetettuja ehkäisevää työotetta korostavia tavoitteita.
Lähde pitää kiireellisten sijoitusten korostunutta asemaa avohuoltopainotteisen lastensuojelumallin kääntöpuolena.
Järjestelmä on kehittynyt sallivan individualismin suuntaan. Sallivuuden hintana tahdonvastaisia toimenpiteitä tarvitaan entistä enemmän.
Lähde tarkastelee väitöskirjassaan kiireellisen lastensuojelun tyypillisiä asiakastilanteita ja niissä muodostuvia asiakasprosesseja. Toisena tutkimuskohteena on asiakasprosessin toteutuminen ja sen johtaminen ammatillisten toimijoiden kokemana.
Aineistoja on kaksi: asiakirja-aineisto 190 asiakastapauksesta ja 20 ammatillisen toimijan teemahaastattelu. Tutkimuspaikkakuntia on kaksi.
Koska sijoitukset ovat kiireellisiä, ne muokkaantuvat asiakkaan näkökulmasta välillä sekaviksi. Usein päätös sijoituksesta tehdään viikonloppuna, ja sen tekee perheelle vieras sosiaalipäivystys.
Muutosehdotusten pitäisi tulla alan sisältä.
Sijoitus aiheuttaa kriisin keskelle uuden kriisin, jota vastaanottoyksiköt työstävät parhaansa mukaan. Perheelle tuttu vastuusosiaalityöntekijä saattaa ilmaantua paikalle vasta prosessin puolivälissä. Silloinkaan hän ei aina ota ohjia käsiinsä, vaan sopeuttaa toimintansa jo tehtyyn päätökseen.
Suomeen rantautunut brittiläistyylinen syyllistämiskulttuuri tekee Lähteen mukaan lastensuojelun toimintakulttuurista entistä sumeampaa ja vaikeasti hallittavaa. Lastensuojelun ammattilaiset ovat jo valmiiksi puolustusasemissa, ja itsekritiikki on vähissä.
Lastensuojelun uudistamisen kannalta keskeinen kysymys on, halutaanko lisätä samaa vai tehdä jotakin toisin. Lähteen mielestä muutosehdotusten pitäisi tulla sisältäpäin.
Väitös Pelkistettyä todellisuutta – kiireellinen sijoitus ja asiakasprosessin johtaminen (utupub.fi) tarkastettiin Turun yliopistossa huhtikuussa.
Hyvä lukija,
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.
Tue Lastensuojelun Keskusliittoa (lskl.fi) sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä.
Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja
Kommentit (0)