Hyppää sisältöön

Lasten influenssarokotus kannattaa

Lasten influenssarokotus vähentää myös rokottamattomien lasten sairastumista, mutta rokote on kannattava ilman tätä epäsuoraa vaikutustakin.
Julkaistu
Teksti Antti Vanas
Kuvat Colourbox
Lasten influenssarokotus kannattaa

Lasten influenssarokotus kannattaaInfluenssavirus, aivokalvontulehdusta aiheuttava pneumokokkibakteeri ja kohdunkaulan syövälle altistava papilloomavirus (HPV) aiheuttavat merkittävän osan suomalaisten kantamasta tautitaakasta.

Rokotukset näitä tauteja vastaan lisättiin kansalliseen rokotusohjelmaan 2000-luvulla.

Heini Salon väitöstutkimuksen mukaan lasten influenssarokotus ja tyttöjen HPV-rokotus säästävät terveydenhuollon kustannuksia, ja myös pneumokokkirokotusohjelman hyödyt ovat kohtuulliset suhteessa kustannuksiin.

Lasten influenssarokotus vähentää myös rokottamattomien lasten sairastumista, mutta rokote on kannattava ilman tätä epäsuoraa vaikutustakin. 6–36 kuukauden ikäisten lasten influenssarokotukset otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2007.

HPV:n aiheuttamaa kohdunkaulan syöpää on ehkäisty Suomessa sekä väestöpohjaisella seulontaohjelmalla että sen ulkopuolella otetuilla irtosolu- eli Papa-kokeilla. Tyttöjen HPV-rokotusohjelma ei Salon mukaan korvaa täysin seulontaa, mutta rokotettujen seulontaa voidaan vähentää ja rokottamattomien järkeistää.

Uuden ja kalliin rokotteen lisääminen kansalliseen rokotusohjelmaan ei ole aina tehokkain tapa käyttää niukkoja yhteisiä varoja. Ohjelmaan tällä vuosituhannella lisätyt rokotteet ovatkin Salon mukaan käyneet läpi huolellisen tieteellisen ja taloudellisen arvioinnin.

Arvioinnissa selvitetään, seuraako rokotuksista kansanterveydellisesti merkittävää taudin vähenemistä, ovatko rokotukset turvallisia sekä yksilöille että väestölle ja ovatko rokotusohjelman kustannukset kohtuulliset saavutettavaan terveyshyötyyn nähden.

Salo tarkastelee väitöskirjassaan uusien rokotusohjelmien kustannuksia ja hyötyjä koskevia arviointeja. Väitökseen sisältyviä tutkimuksia käytettiin päätöksenteon tukena, kun rokotteita harkittiin liitettäväksi kansalliseen rokotusohjelmaan vuosina 2001–2011.

>Heini Salo: Economic evaluations in adopting new vaccines in the Finnish national vaccination programme. Helsingin yliopisto 2017.

Lue printtilehdestä loput Tutkitut:

Mitä kaikkea ihminen voi rakastaa kuin omaa lastaan?

Kasvatus ei saa perustua hyötyyn

Kirjahyllyn sisältö näkyy lapsen lukutaidossa