Lapset juttusilla: Kesäaikaan siirtyminen

– Kun tulee kesä, kello pitää siirtää kesäaikaan, tietää Samuel Burgio, 6, ja katsoo ranteessaan olevaa kelloa.

– Mä en kyllä osaa siirtää tätä, hän sitten sanoo.

– Nyt se näyttää olevan yksitoista.

– Kesäaikaan siirtyminen tarkoittaa sitä, että siirretään kelloja tunti eteenpäin, koska ulkona on valoisampaa, opastaa Enna Hakkarainen, 6.

Samuel on ihan itse oppinut katsomaan kelloa, niin kuin lukemaankin.

– Opin minäkin itsekseni lukemaan, Enna sanoo.

– Luen vähän kaikkea, mitä sattuu edessäpäin näkymään, hän lisää.

– Mulla on pari sataa Akua kotona. Luen niitä. Aku on hyvä tyyppi, Samuel tuumii.

Enna ja Samuel käyvät eskaria Lehdokin päiväkodissa Vantaan Tikkurilassa.

– Me leikitään joka säällä ja joka viikonpäivä Enera Karagaisa Stepanovan ja muiden ystäviemme kanssa.

– Täällä on vähän sellaisia erismaalaisia nimiä, Samuel selittää.

Eskariin tullaan on ilma mikä hyvänsä.

– Sään voi katsoa uutisista. Siitä kuulee, sataako vai paistaa. Säämies näkee sään satelliitista ja pakkasen lämpömittarista ja kertoo ihmisille.

Kovalla pakkasella käytetään lämpimiä vaatteita: haalareita, lapasia ja villasukkia.

– Ja kaulahuivia! Olen just tekemässä puikoilla itselleni kaulahuivia, Enna kertoo.

Samuel ei kudo puikoilla.

– Miehet eivät kyllä taida kutoa kaulahuiveja eikä villasukkia, hän tuumaa.

Surkeeta, kun eskarissa pitää levätä tunti. Maataan patjoilla ja kuuluu sellaista ärsyttävää intiaanimusiikkia. Me ollaan ihan virkeitä muutenkin, Samuel pohtii.

Ilmoja on monenlaisia, syksyllä on parasta kun sataa ja voi pomppia kuralätäköissä.

– En kyllä tiedä ketään aikuista, joka pomppisi, Enna huomauttaa.

Syksyyn kuuluu koulu.

– Kouluun on tosi kiva mennä. Ei tarvitse enää levätä, Samuel huokaa.

– Se on vähän surkeeta, kun eskarissa pitää levätä yksi tunti. Maataan patjoilla ja kuuluu sellaista ärsyttävää intiaanimusiikkia. Me ollaan ihan virkeitä muutenkin, Samuel sanoo ja Enna nyökyttelee vieressä.

Talvella on erilainen sää kuin kesällä. Iltaisin on pimeää eikä näe yhtään mitään.

– Voi hakee taskulampun. Lainaan yleensä isin vanhaa lamppua, Samuel muistaa.

– Talvella voi olla lumisotaa. Paitsi ei eskarissa, koska lumi osuu jonkun naamaan. Ja lumipallojen sisällä voi olla matoja, kiviä tai linnun kakkaa, Enna kertoo.

– Karhut menee talviunille. Musta olis kyllä vähän noloa herätä keväällä, Samuel miettii.

Keväällä lumi muuttuu loskaksi.

– Silloin on pakko laittaa kurahousut.

– Aurinko on paras lomasää, Samuel sanoo.

– Jos se paistaa liikaa, voi kyllä alkaa pyörryttää. Iho voi myös palaa. Ei näy tulenlieskoja, mutta se tulee punaiseksi. Siksi pitää rasvata. Rasvaan aina ennen kuin menen uimarannalle, Enna kertoo.

Ei sää sääreen satu, sanotaan sananlaskussa.

– Aurinko ei satu ehkä sääreen mutta päähän. Sitä voi alkaa särkeä. Sen takia on hyvä käyttää lippistä.

Ennalla on myös lierihattu.

– Mikä se on? Samuel kiinnostuu.

– Se on sellainen hattu, jossa on reunat. Vähän samanlainen kuin Roope Ankalla, mutta se on tehty korista.

Ei lämmin luita riko.

– Se tarkoittaa kai sitä, että lämpimällä ei ainakaan voi jalka mennä poikki.

Samuel ei osaa hiihtää, mutta luistella kyllä.

– Se on helppoa. Osaan jo sirklatakin ja luistella jopa takaperin. Luistimet on jaloissa silti oikeinpäin.

Televisiostakin tulee joskus kisoja seurattua.

– Leo Komarov teki kerran virheen, polvitaklauksen venäläiselle pelaajalle. Molemmat pois kentältä! Samuel tiivistää ja vinkkaa peukalolla taaksepäin.

Melatta voi lähteä merelle, jos ottaa moottoriveneen. Osaan jopa ajaa sitä, Enna sanoo.

Kun kevät tulee, hanget alkavat sulaa, ruoho kasvaa, kukat kukkia ja jäät lähtevät meristä ja järvistä.

Enna tietää, mitä Ei melatta merelle -sananlasku tarkoittaa.

– Mela on soutuveneessä se, jolla soudetaan, siis airo. Ilman sitä ei voi soutaa. Mutta melatta voi lähteä merelle, jos ottaa moottoriveneen, Enna huomauttaa.

– Osaan jopa ajaa sitä. Laitan aina pelastusliivit, mutta taata ei. Se vain istuu veneessä ja katselee maisemia.

Kesäaikaan siirrytään 27.3.2016