Lääkkeet jyräävät ADHD:n hoidossa
Poikien ADHD-lääkkeiden käyttö jatkaa yleistymistään, eikä tasaantumisen merkkejä näy. Väestötasolla lääkkeiden yleisyys on jo ylittänyt 10 %:n rajan.
Jos se jotakuta lohduttaa, niin muissa Pohjoismaissa ei mene sen paremmin. Islantilaisista pojista 18 % käytti ADHD-lääkkeitä vuonna 2022 (pdf). Ruotsissa tuorein arvio poikien ADHD:n esiintyvyydestä on 10,5 %, ja lääkkeitä käyttää 7,7 % (socialstyrelsen.se).
Reseptimäärien suuret alueelliset erot eivät nekään ole Suomen erikoisuus. Sama eriytyminen näkyy esim. Ruotsissa ja Norjassa.
Kelan tutkijat tarkastelivat 10–12-vuotiaiden poikien ADHD-lääkkeiden käyttöä rekisteritietojen perusteella. Kelan rekisteristä näkyvät kaikki sairausvakuutuksesta korvattavat lääketoimitukset.
Eniten ADHD-lääkkeitä käyttävät juuri 10–12-vuotiaat pojat. Heillä lääkkeiden käyttö on lähes kolminkertaistunut kahdeksassa vuodessa.
Eniten lääkitään 10–12-vuotiaita poikia.
Viime vuonna yli 11 000 tämän ikäryhmän poikaa sai korvauksia vähintään yhdestä ADHD-lääkeostosta. Vielä vuonna 2015 vastaava luku oli alle 4 000.
Lääkkeiden käyttö on yleisempää loppuvuodesta kuin alkuvuodesta syntyneillä. Peräti joka viidennellä loppuvuodesta syntyneellä etelä- ja pohjoissavolaisella sekä pohjoiskarjalaisella 10–12-vuotiaalla pojalla vähintäänkin kokeiltiin ADHD-lääkehoitoa vuonna 2023.
Naapurimaissa tehdyt havainnot viittaavat Kelan tutkijoiden mukaan siihen, että alueelliset erot diagnoosien ja reseptien yleisyydessä eivät Suomessakaan selity pelkästään ADHD:n esiintyvyyden eroilla.
Norjalainen tutkimus osoittaa, että diagnoosi- ja lääkemäärien alueellinen vaihtelu on selvästi suurempaa kuin lasten ADHD-oireilun alueellinen vaihtelu. Tästä voi päätellä, että alueelliset erot voivat johtua erilaisista hoitokäytännöistä.
Suomessakin poikien lääkehoidon yleisyys ylittää selvästi tutkimuksissa esillä olleet arviot ADHD:n esiintyvyydestä. Yksi syy tähän voi olla, että vuodesta 2017 lähtien lasten ADHD-diagnoosit ja hoito on toteutettu ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Myös diagnostiset kriteerit ovat nykyään hieman aiempaa väljemmät.
Mahdollista on tutkijoiden mukaan sekin, että ADHD:hen liittyvät toimintakyvyn haitat ovat oikeasti yleistyneet. Selitykseksi on tarjottu mm. älypuhelinten käytön lisääntymistä ja kouluympäristön muutoksia.
Tutkijat valittelevatkin sitä, ettei käytettävissä ole tarkkaa kotimaista tutkimustietoa lääkehoidon aloittavien poikien toimintakyvystä ja psykososiaalisten tukitoimien toteutumisesta – tai toteutumatta jäämisestä – osana ADHD-oireiden hoitoa. Oireita saatetaan hoitaa yksipuolisesti ja liian usein lääkkeillä.
Hyvä lukija,
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin.
Tue Lastensuojelun Keskusliittoa (lskl.fi) sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä.
Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja
Kommentit (0)