Kun rokottaminen jännittää lasta

Terveydenhoitaja Virpi Vilkmanin mukaan lasta on hyvä valmistella rokotukseen kertomalla, miksi rokotukseen mennään ja mitä siellä tapahtuu. Tietämättömyys pelottaa usein enemmän kuin itse rokottaminen.

– Lapsi on tottunut saamaan rokotuksia neuvolassa, mutta pandemian aikaisissa massarokotuksissa suuri meluisa halli, vieraat ihmiset sekä kiireinen aikataulu voivat jännittää. Saattajan on hyvä olla lapsen lähellä ja ottaa lapsi rokotuksen ajaksi syliin, jos hän haluaa.

5–11-vuotiaille tarkoitetut koronarokotukset aloitettiin vuoden alussa. Niiden järjestäminen on kuntien vastuulla, ja niitä annetaan kouluterveydenhuollossa, neuvolassa tai rokotuspisteissä, joissa rokotetaan muutakin väestöä.

Lasta ei tarvitse lohdutella etukäteen. Terveydenhoitaja voi lapsen tullessa todeta, että kaikkien mielestä on hyvä, että lapsi tuli rokotukseen, jotta hänen terveytensä pysyy hyvänä.

– Kutsun lasta etunimeltä ja tervehtiessä sekä jutellessa menen lapsen tasolle kyykkyyn. Lapsen pelkoa lisää tunne aikuisen valta-asemasta ja se, ettei voi itse vaikuttaa tapahtumiin.

Jos rokottaminen jännittää vanhempia, heidän ei kannata mennä istumaan lasta vastapäätä, koska jännitys tarttuu helposti. Jos lasta pelottaa, hän saattaa haluta ”ostaa aikaa”, mutta vanhempien ei ole syytä suostua siihen. Asian pitkittäminen voi vain lisätä pelkoa.

Vilkman kertoo lapselle, mitä rokottaessa tapahtuu ja että se nipistää hiukan. Hän voi pyytää lasta laskemaan hitaasti kuuteen, ja kuutosen kohdalla rokotus onkin jo pistetty.

– Hiukan isompaa lasta voin pyytää yhteistyökumppaniksi. Hän voi pitää laastaria, joka laitetaan pistoskohtaan.

Rentouttaminen auttaa

Lapset saavat kaksi mRNA-rokotetta, joista toinen annetaan 6–12 viikon kuluttua ensimmäisestä. Jos ensimmäisestä rokotuksesta jää hyvä mieli, on helpompi mennä ottamaan toinenkin.

Lapsen itkua ei Vilkmanin mukaan kannata ottaa puheeksi, ja rokottajan tulisi olla rento ja luonteva, vaikka itku jatkuisi. Rokotus kannattaa kuitenkin antaa vasta sitten, kun on juteltu ja itku on laantunut.

”Rokottamisesta jää hyvä mieli, kun lapsen tunteet huomioidaan.”

Lapsen yllättäminen jollain mukavalla tavalla rentouttaa ja nopeuttaa tilannetta. Seinälle voi laittaa kivoja kuvia ja hankkia sisustukseksi pehmoleluja. Normituoliin voi laittaa koristeeksi vaikkapa joulukuusen hörhelönauhaa tai jonkin kiiltävän koristeen. Mitä hassumpi tuoli, sen parempi – kaiken ikäisille!

Lapsi yllättyy huomattuaan, että tilanteessa onkin jotain hassua. Hänen päähänsä voi laittaa leikkikruunun tai syliin toivomuspallon. Lapsen voi kertoa istuvan toivomustuolissa ja kysyä, mitä hän toivoisi. Jos häntä kehottaa miettimään toivettaan juuri silloin, kun nipistää, hän keskittyy toivomukseen eikä vain pistokseen.

Koululaiset voivat hyötyä jonkin kivan esineen hypistelystä. Mitä hassumpi esine, sitä isompi apu.

– Kuplamuovia muistuttava poksauttelulelu lievittää jännitystä. Joillakin lapsilla sellainen on mukana aina laboratorio- ja rokotuskäynnillä.

Vastaa lapsen kysymyksiin

Jos pistoskohta kipeytyy, lapselle voi antaa särkylääkettä tai painaa kylmäpakkauksella pistoskohtaa. 5–11-vuotiaille voi tulla kuumetta, lihaskipua ja väsymystä, jotka kaikki ovat ohimeneviä. Vakavat haitat ovat hyvin harvinaisia.

– Pistospaikan kipua voi vähentää, mikäli pystyy rokotustilanteessa saamaan käden lihaksen rennoksi. Lapset käsittävät heti, mitä tarkoitan, kun puhun spagettikädestä, Virpi Vilkman kertoo.

Koronarokotus on vapaaehtoinen lapsellekin. Alaikäinen voi itse päättää koronarokotuksestaan, mikäli terveydenhuollon ammattilainen arvioi hänen kykenevän siihen. 5–11-vuotiaiden rokottamiseen tarvitaan kaikkien huoltajien suostumus.

Lapset voivat olla hyvin kiinnostuneita rokotustapahtumasta. Montako verisuonta menee rikki, kun pistät? kysyi eräs pieni poika. Mitä reiälle tapahtuu? kysyi toinen.

Olisi hyvä vastata lasten kysymyksiin, vaikka lyhyestikin. Tosin jonoa alkaa helposti kertyä, jos kahdeksan minuutin rokotusaika ylittyy.

Lue lisää siitä, miten lasten rokotuspelkoa voi torjua!

PS. Katso myös Päijät-Soten videot rokotuspelosta lapsille ja vanhemmille YouTubessa! Lue myös Vanhemmat kysyvät lasten koronarokotuksista -osio videoiden jälkeen.

Vanhemmat kysyvät lasten koronarokotuksista

Kysymyksiin vastaa LT ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Millaista liikuntaa lapsi voi harrastaa rokotuksen jälkeen?
Lasten normaalia liikuntaa ei tarvitse rajoittaa. Sen sijaan voimakasta kilpailuluontoista fyysistä rasitusta on hyvä välttää varovaisuusperiaatteen vuoksi viiden päivän ajan rokotuksen jälkeen. Tämä koskee erityisesti 12 vuotta täyttäneitä poikia, joilla mRNA-rokotteisiin liittyy harvinainen sydänlihaksen ja -pussin tulehduksen riski.

Miten allergiat pitäisi ottaa huomioon rokotustilanteessa? Voiko esimerkiksi kananmuna-allergisen lapsen rokottaa?
Kyllä, sillä koronarokotteissa ei ole mitään kananmunaproteiiniin liittyvää. Niitä ei tuoteta kananmunissa vaan täysin synteettisesti. Monella muullakaan tavallisella allergialla ei ole merkitystä mRNA-rokotteiden antamisessa.

Jos lapselle on aiemmin tullut rokotusten säilöntäaineista aiheutunut anafylaksia (äkillinen yliherkkyysreaktio), voiko hänelle antaa koronarokotetta?
mRNA-rokotteissa anafylaksian ilmaantuvuus on noin 1/100 000 annosta. Syynä on yleensä PEG-allergia, joka liittyy rokotteen rasvapalluran rakenneosaan. PEG-allergia on kuitenkin hyvin harvinainen, eikä aiemmin saatu anafylaksia välttämättä ennusta, miten ihminen reagoi mRNA-rokotteeseen.

Rokotustilanteessa – ennen kuin pistos annetaan – rokottaja kysyy rokotettavalta, onko tällä allergioita. Vanhempien on tässä tilanteessa hyvä tuoda esille se, mitä he rokotettavan lapsen allergioista tietävät. Terveydenhuollossa jokaisessa rokotustilanteessa rokottajalla tulisi olla valmius hoitaa äkillinen vakava allerginen reaktio riippumatta siitä, onko rokotettavalla ollut aiempia allergisia reaktioita.