Lastensuojelun tarve ja kouluvaikeudet kytkeytyvät toisiinsa
Schoolgirl holds her head in her hands over a pile of books on the desk and is tired and frustrated with problems at school.
Koulunkäynnin ongelmat eivät ole sinänsä riittävä syy huostaanottoon, mutta hyvin usein ne ovat osa sijaishuollon tarpeeseen johtavaa ongelmavyyhteä. Kahdella kolmasosalla vuonna 2014 sijoitetuista 401 lapsesta oli koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia, ja teini-ikäisistä sijoitetuista koulunkäynti tökki jopa 88 %:lla.
THL:n Kouluterveyskyselyn mukaan lastensuojelusyistä sijoitetut 8.–9.-luokkalaiset kokivat muita useammin koulukiusaamista ja väkivaltaa.
Osalla lastensuojelun avohuollon piirissä olevista lapsista ja nuorista vaikeudet liittyvät pelkästään huonosti sujuvaan koulunkäyntiin, vaikka koulun pitäisi olla juuri se paikka, jossa vaikeuksiin ajautunutta lasta tuetaan, ja josta hän voi tarvittaessa ammentaa täydennystä kodin vaatimattomiin sosiaalisen pääomaan varantoihin.
Nuorisotutkimusverkoston tutkimuspäällikkö Elina Pekkarinen käsittelee kouluviihtyvyyden ja lastensuojelun tarpeen yhteyttä viimeisimpään Nuorisobarometriin kirjoittamassaan artikkelissa.
Pekkarisen mukaan barometrin tulokset osoittavat kautta linjan, että lastensuojelun tarve, kielteiset koulukokemukset ja heikko luottamus toisiin ihmisiin kytkeytyvät toisiinsa.
Jo barometrin väite ”koulunkäynti oli mukavaa” repi vastaajaryhmien välille selkeän kuilun: yli neljännes lastensuojelun kanssa tekemisistä olleista vastaajista oli väitteestä täysin tai jokseenkin eri mieltä. Muilla nuorilla vastaava osuus oli 16 %.
Koulun sosiaalinen ympäristö ei ole kaikille yhtä avoin tai ystävällinen. Kun osallistujilta kysyttiin, kokivatko he peruskouluaikana olevansa kouluyhteisön jäseniä, 15 % vastasi kieltävästi. Lastensuojelun kanssa tekemisissä olleista lähes joka neljäs kertoi jääneensä vaille yhteisöllisyyden kokemusta.
Kokemus kouluyhteisön jäsenyydestä tai sen puuttumisesta liittyi Pekkarisen mukaan vahvasti kiusatuksi tulemiseen. Koulukiusaamisen tiedetään liittyvän myös jo aloitetun koulutuksen keskeyttämiseen ja lyhyempään koulutusuraan.
Vuoden 2017 Nuorisobarometri setvii nuorten arvoja ja asenteita erityisesti osaamisen ja koulutuksen suhteen. Sitä varten haastateltiin lähes kahta tuhatta 15–29-vuotiasta suomalaisnuorta. Peräti 13 % barometriin osallistuneista kertoi lapsuudenperheensä olleen tekemisissä lastensuojelun sosiaalityön kanssa haastatellun ollessa peruskouluikäinen.
>Elina Pekkarinen: Lastensuojelun tarve kytkeytyy kielteisiin oppimiskokemuksiin. Artikkeli sisältyy julkaisuun Opin polut ja pientareet – Nuorisobarometri 2017.
Lue painetusta lehdestä myös neljäs Tutkittua tietoa -artikkeli Dieselmoottorien päästöt aiheuttavat lapsuusiän astmaa.
