”Kannattaa miettiä, mikä lisäarvo saadaan lapsen arvioinnista ja missä kohden se on tarpeen.”
Hanna Heinonen toim joht LSKL
Uuden rakentaminen ei ole aina helppoa, mikä nähtiin kesän kuluessa. Eteenpäin kulkemista seuraa vähintään muutama askel taaksepäin, kenties pyllähdys tai jopa kaatuminen. Mutta hidasteet ja esteet on voitettava yhdessä, jotta lopputulos on paras mahdollinen.
Kyllä sotekin saadaan maaliin – jossain vaiheessa ja jossain muodossa. Tehtyä valmistelutyötä ei kannata heittää hukkaan.
Kesällä päästiin onneksi myös maaliin joidenkin asioiden kanssa. Tällainen oli pitkän valmistelun vaatinut varhaiskasvatuslaki, joka hyväksyttiin monenlaisten vaiheiden ja näkökulmien siivittämänä.
Nyt on aika puhaltaa yhteen hiileen, jotta laki toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla lapsen etua. Sen suurin haaste on henkilöstön osaamistason nostaminen ja sen konkretisoiminen käytännössä. Moniammatillinen yhteistyö vaatii uudelleenorientoitumista.
Suomen suunta on oikea, lapsen kannalta hyvä ja kunnianhimoinen. Silti monia asioita on selkiytettävä. Näistä keskeisiä ovat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeen liittyvät asiat.
Kärjistäen on arveltu, että lapsuus on tuhottu kilpailulla ja arvioinnilla. Yksi Suomen vahvuuksista on varhaiskasvatus, jossa nämä elementit eivät – onneksi – ole keskeisiä. Suomessa lapsuuden itseisarvo on edelleen korkea.
Kannattaa myös miettiä, mikä lisäarvo saadaan lapsen arvioinnista ja missä kohden se on tarpeen. Joissain tilanteissa arviointi voi turhaan luokitella lapset ja nuoret tiettyihin kategorioihin. Rupeaako se ohjaamaan kohtaamisia ja odotuksia arjessa? Olisiko parempi kulkea tuntosarvet herkillä, ilman ennakkokäsityksiä? Miten aktivoituisimme kohtaamaan lapset ja nuoret heidän omien vahvuuksiensa kautta?
Hyvää lapsuutta edistää parhaimmillaan myös lapsistrategia, jonka valmistelutyö käynnistyy toden teolla syksyä kohden siirryttäessä. On hieno tunne, kun pitkään vireillä olleet asiat saavat konkreettisen muodon!
Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Puhutaankin 21. vuosituhannen taidoista. Ajattelu vaatii entistä enemmän luovuutta ja innovatiivisuutta, mutta myös kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä ja taitoa tehdä päätöksiä. Informaatiolukutaito ja kommunikaatiotaidot ovat keskeinen osa tulevaisuudessa tarvittavia taitoja.
Koska elämään ja uraan liittyvät taidot ovat entistä monimutkaisempia, yksin tekemisestä tulisi siirtyä yhdessä tekemiseen. Elämän läpi kulkevalla koulutuspolulla on entistä tärkeämpää pystyä sopeutumaan monenlaisiin muutoksiin.
Erityisen tärkeää on luoda jokaiselle lapselle turvallinen ja hänelle sopiva oppimisen polku. Tämä on meidän kaikkien aikuisten tehtävä. Turvallista alkavaa lukuvuotta!
Hanna Heinonen on Lapsen Maailman päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja.
