Joka viides nuori kohtaa päivittäin nettikiusaamista – yksi alusta on erityisen ongelmallinen

Ilkeilyä, ulossulkemista, uhkailua ja viesteihin vastaamatta jättämistä. Muun muassa tällaista netissä tapahtuvaa kiusaamista nuoret kokevat yhä useammin.

Lähes joka viides nuori kohtaa kiusaamista joka päivä. Lähes 80 prosenttia on nähnyt toiseen nuoreen kohdistuvaa loukkaavaa nimittelyä ja vähättelyä vähintään joskus, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuoret ja nettikiusaaminen 2025 -selvitys. Kyselyyn vastasi yli 6 000 13–18-vuotiasta nuorta.

Kyselyn mukaan nettikiusaaminen on yhä yleisempää, monimuotoisempaa ja vaikeammin tunnistettavaa. Esimerkiksi tekoälyllä toteutettua kiusaamissisältöä kertoi nähneensä 13 prosenttia nuorista.

Kiusaamista tapahtuu niin nettialustoilla, sosiaalisessa mediassa kuin peleissäkin.

Kiusaamisen yleisyydestä huolimatta valtaosa nuorista kokee puhelimen käytön vaikuttavan hyvinvointiinsa myönteisesti tai neutraalisti. Avoimissa vastauksissa nuoret kertoivat esimerkiksi musiikin kuuntelun auttavan keskittymisessä ja videoiden katsomisen rauhoittavan ennen nukkumaanmenoa. Kuva: Mannerheimin lastensuojeluliitto (mll.fi)

Erityisen ongelmallisena alustana nuoret pitävät TikTokia. TikTokissa julkaistaan ja katsellaan kaikille näkyviä videoita, joiden tekijä ei usein ole itselle tuttu. Se madaltaa kynnystä jättää negatiivisia reaktioita videoiden kommentteihin.

Toinen syy alustan ongelmallisuuteen ovat aggressiiviset algoritmit. Ne suosivat tunteita herättäviä sisältöjä – ja juuri kiusaamisvideoissa sekä positiiviset että negatiiviset reaktiot ovat voimakkaita.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että nuoret ovat taitavia kiertämään TikTokin moderointia. Esimerkiksi haukkumasanojen tai itsemurhaan kehottavien kommenttien ympärille laitetaan erikoismerkkejä, jotta alusta ei ymmärrä poistaa tai piilottaa kommentteja.

TikTokissa algoritmi myös syöttää käyttäjälle nopeasti samankaltaista sisältöä, johon hän on reagoinut.

– Jos ajautuu katsomaan kiusaamis- ja muuta vihamielistä sisältöä, siitä on hirveän vaikea päästä eroon. Algoritmeista johtuen aikuisten näkemä sisältö voi olla myös todella erilaista kuin nuorten, kertoo kehittämispäällikkö Paula Aalto Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

Merkittävä osa nuorista, 17 prosenttia, ei osaa arvioida, onko kiusannut vai ei.

Peleissä nuoret kohtaavat erityisesti haukkumista, rasismia ja naisvihaa.

– Tytötkin pelaavat, mutta varsinkin tavoitteellinen pelaaminen on poikien juttu. Pelialustoilla kilpailullisuus asettaa nuoret lähtökohtaisesti vastakkain ja tavoittelemaan omaa voittoa ja pärjäämistä. Se ruokkii ikävää keskustelukulttuuria ja haukkumista.

Paula Aalto nostaa esiin erityisesti kolme peliä: CS:n, Call of Dutyn ja Fortniten.

– Tässäkin on hyvä muistaa, ettei ilmiö ole irrallinen muusta maailmasta. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on hyvin suosittuja, naisvihamielisiä vaikuttajia, jotka korostavat sukupuolistereotypioita ja koventavat poikien asenteita ja empatiavajetta.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että netissä kiusaaja on usein 16-vuotias nuori. Se on aika, jolloin keho ja mieli käyvät läpi isoja muutoksia ja nuoret ovat alttiita vaikutuksille. Aalto kertoo myös, että esimerkiksi transnuoret kiusaavat toisia nuoria. Se kertoo siitä, että tukea ei ole saatavana tarpeeksi.

Kiusaajat ovat suurimmaksi osaksi toisia nuoria, joita kiusatut eivät tunne tosielämässä. Myös aikuiset kiusaavat nuoria. Kuva: Mannerheimin lastensuojeluliitto (Mll.fi)

Kyselyssä aiempaa harvempi nuori kertoi puuttuvansa näkemäänsä kiusaamiseen. Kun vielä vuonna 2021 vastaajista yli 20 prosenttia puuttui kiusaamiseen, nyt siihen puuttuu enää 9 prosenttia nuorista.

Myös kiusaamista kokeneet pysyvät hiljaa, koska eivät usein tiedä, miten tilanteessa pitäisi toimia. Nuoria myös turhauttaa ja ahdistaa, että anonyymiys verkossa mahdollistaa kiusaamisen ilman pelkoa merkittävistä seurauksista.

– Meidän pitäisi luoda kollektiivinen ymmärrys, että nettikiusaaminen on vakava asia, johon puuttumista ei pidä pelätä. Ihmettelen, miksi nettikiusaaminen ei ole tämän tärkeämpi asia, kun tiedämme, miten suuria seurauksia sillä on kiusatulle yksilölle, Aalto toteaa.

Meidän pitää olla sinnikkäästi kiinnostuneita nuorten asioista.

Nuoret kokevat jäävänsä kiusaamisen kanssa yksin. Aikuisilta ja alustoilta he kaipaisivat puuttumista, rajoja ja seurauksia.

– Nuorten ääni on kirkas ja voimakas. Koskaan aikaisemmin emme ole saaneet näin paljon vastauksia kyselyihimme. Se kertoo siitä, että nuoret haluavat tuoda asian meille näkyväksi. Nettikiusaamista on kauhisteltu ja päivitelty tarpeeksi. On aika päästä seuraavalle tasolle ja korjata tilanne.

Yksinkertaisia ratkaisuja ei ole, Paula Aalto sanoo. Se tiedetään, että jos nuorilla on tylsää, ei ole harrastuksia eikä paikkoja, joissa viettää aikaa yhdessä, turhautumista puretaan netissä toisiin ihmisiin.

Nuoret pitäisi saada myös paremmin osaksi yhteiskuntaa.

– Vaaleissa puhuttiin vain vanhustenhoidosta. Ketään ei kiinnostanut edes yrittää saada nuoria äänestämään. Lisäksi leikkauspolitiikka kohdistuu perheisiin, jotka jo kamppailevat esimerkiksi mielenterveysongelmien ja toimeentulon kanssa. Päättäjien pitäisi edistää lainsäädäntöä, kiusaamisen vastaisia asenteita, avointa keskustelua ja vastuullista käyttäytymistä verkossa. He voivat vaatia alustoilta tarkempaa moderointia ja ikärajojen valvontaa.

Vanhempia nuoret kutsuvat sivustaseuraajiksi, jotka eivät joko välitä tai tajua, mitä netissä tapahtuu.

– Meillä Suomessa nuorille annetaan paljon vapautta ja itsenäisyyttä. Nuoret voivat näyttäytyä etäisyyttä hakevina, mutta kaikissa kyselyissä he toivovat vanhemmilta välittämistä, hellyyttä, huolenpitoa ja yhteistä aikaa. Meidän pitää olla sinnikkäästi kiinnostuneita nuorten asioista, ja pyytää heitä opettamaan ja näyttämään meille erilaisten alustojen käyttöä. Vanhempien lapsenomainen uteliaisuus on reitti vaikeampiinkin keskusteluihin nuoren kanssa.

Miten puuttua nettikiusaamiseen?

Lapset ja nuoret

• Ilmoita haitallisesta sisällöstä alustan ylläpitoon
• Kerro näkemästäsi kiusaamisesta aikuisille, kuten opettajille ja vanhemmille
• Uskalla puuttua kiusaamiseen, asetu kiusatun tueksi ja näytä, ettet hyväksy loukkaavaa puhetta, kuvia ja videoita

Vanhemmat

• Kysele aktiivisesti, onko lapsi tai nuori kohdannut nettikiusaamista tai loukkaavaa sisältöä
• Kuuntele ja usko lasta
• Älä syyllistä äläkä ylireagoi
• Opeta tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja hyvää nettietikettiä

Ammattilaiset

• Opeta tunne- ja vuorovaikutustaitoja
• Myös netissä tapahtuva kiusaaminen vaatii koulujen ja opettajien aktiivista puuttumista
• Yhteistyö koulun ja kodin välillä on tärkeää
• Tue sukupuolisensitiivistä kasvua ja vahvista erityisesti poikien empatiataitoja