Iltavirkulla äidillä on usein iltavirkku vauva
Vauvaperheen iltapainotteinen elämäntapa lisäsi vauvan unirytmin pulmia ja viivästytti vuorokausirytmin kehittymistä. Tämä ilmeni öisenä heräilynä tai nukahtamisvaikeuksina illalla.
Aikuisten unitutkimuksista tiedetään, että iltavirkkuus lisää unettomuutta ja päiväaikaista väsymystä. Alle 2-vuotiailla vuorokausirytmin iltapainotteisuus ei vaikuttanut unen kokonaismäärään. Iltavirkut vauvat paikkasivat univajeen vetämällä sitäkin pitemmät päiväunet.
THL:n, HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa vanhemman osittain geneettisistä tekijöistä riippuvan kronotyypin yhteyttä lapsen uneen.
Tutkimuksessa seurattiin 1 220 äitiä ja 1 116 isää, joiden unen laatua ja vuorokausirytmiä mitattiin kyselylomakkeilla raskauden aikana ja lapsen ollessa 3, 8, 18 ja 24 kuukauden ikäinen. Lasten unta mitattiin samoina aikoina.
Tutkija Juulia Paavosen mukaan tutkimuksen tärkein anti on se, että vauvaperheen arki vaikuttaa siihen, millaiseen unirytmiin lapsi asettuu.
Ensimmäiset kaksi ikävuotta ovat tärkeitä lapsen unirytmin kehitykselle – jota perheen tottumukset siis säätelevät. Unikoulujen sijaan lapsen unirytmin kehitystä tuetaan parhaiten koko perheen päivärytmiä muuttamalla.
Tutkimus The role of parental circadian preference in the onset of sleep difficulties in early childhood julkaistiin Sleep Medicine -lehdessä helmikuussa. Asiasta tiedotti HUS.
Lue myös: Nuku vauva, nuku… tai sitten et
