Ikäharha tuottaa vääriä ADHD-diagnooseja
Tutkimuksen johtaja, professori Andre Sourander Turun yliopistosta tähdentää, että niin vanhempien, opettajien kuin ADHD-arvioita tekevien kliinikoidenkin tulisi aina huomioida lapsen suhteellinen ikä. Muuten ikävaihtelu luokassa voi johtaa siihen, että loppuvuodesta syntynyt saa todennäköisemmin ADHD-diagnoosin, vaikka lapsen käytös olisi selitettävissä kypsymättömyydellä.
Tutkimus kattoi kaikki Suomessa vuosina 1991–2004 syntyneet lapset, jotka olivat saaneet ADHD-diagnoosin 7-vuotiaina tai vanhempina.
Diagnoosin yhteys syntymäkuukauteen eli lapsen suhteelliseen ikään korostui erityisesti seurannan loppupuolella, vuosina 2004–2011. Touko–elokuussa syntyneet lapset saivat diagnoosin 37 prosenttia useammin, ja syys–joulukuussa syntyneet 64 prosenttia useammin kuin tammi–huhtikuussa syntyneet.
Väärä diagnoosi voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen koulunkäyntiin ja myöhempään kehitykseen. ADHD-diagnoosi johtaa usein vuosia kestävään lääkitykseen amfetamiinijohdannaisilla, vaikka ensisijaisesti tulisi huomioida lapsen erityistarpeet kasvuympäristössä.
Haaste on suuri niin varhaiskasvatukselle, koululaitokselle kuin terveydenhuollollekin. Sourander ehdottaa myös koulunaloitukseen nykyistä suurempaa joustoa ja yksilöllisyyttä silloin, kun lapsi arvioidaan ikätovereitaan kypsymättömämmäksi.
>Relative age within the school year and diagnosis of attention-deficit hyperactivity disorder: a nationwide population-based study. The Lancet, lokakuu 2017.
