Hyppää sisältöön

Huoletonta uskoa ja valvottuja kesäöitä

Herättäjäjuhlat ovat körttinuorille hauskanpitoa, koulumajoitusta, kesäöiden valvomista, yöveisuita ja körttipastillien myymistä auringonpaisteessa.
Julkaistu
Teksti Antti Vanas
Kuvat Mostphotos
Huoletonta uskoa ja valvottuja kesäöitä

a group of happy young friends relaxing and enjoying summer evening around campfire on the river bank

Mikä vetää 14–18-vuotiaat nuoret herätysliikkeen kesäjuhlille? Paula Nissilän väitöstutkimuksesta päätellen vetonaulat on taottu suunnilleen samoista aineksista kuin nuorten kesäfestareilla yleensäkin.

Juhlat merkitsivät nuorille intensiivisiä tunteita etäällä arjesta: yhteistä matkantekoa juhlille, jälleennäkemisen riemua, valvomisen väsyä, hetkellisyyden vapautta ja eroamisen haikeutta. Nuorten ryhmässä oltiin kuin siirtymäriitin äärellä matkalla itsenäistymiseen, Nissilä kuvailee.

Juhlilta haettiin ennen kaikkea yhteisöllisyyttä. Enemmistöllä nuorista se ei liittynyt hengellisiin tavoitteisiin tai juhlien pääohjelmaan osallistumiseen. Nuoret rakensivat herännäistraditioiden ja -sukupolvien keskelle oman erillisen yhteisönsä.

Toisaalta körttiperinteitä ei erityisesti kritisoitu: nuoret vain halusivat valita itse oman toimintansa ja uskomisensa tavan. Uskonto tarjosi kehyksen identiteettityölle ja vapaa-ajan toiveille.

Kesäjuhlilta haetaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä.

Körttiläisyyden määrittely oli nuorista hankalaa. Toisaalta määrittelyn pakkoa ei ollut, sillä uskoon liittyvä epävarmuus hyväksyttiin. Eräs nuorista kuvailikin körttiläisyyden edustavan huoletonta versiota uskosta. Nuoret korostivat tasavertaisuuden ja suvaitsevaisuuden kaltaisia yleishumaaneja arvoja.

Kirkon herätysliikkeiden massajuhlat ovat selkeä poikkeus eurooppalaisessa uskonnon yksityistymisen kehityksessä. Arviolta 140 000 suomalaista osallistuu vuosittain evankelisluterilaisen kirkon herätysliikkeiden ja -järjestöjen kesäjuhlille.

Herätysliikkeisiin suhtaudutaan kuitenkin melko kriittisesti. Aiemman tutkimuksen mukaan joka toisella suomalaisella on negatiivinen kuva körttiläisyydestä.

Nissilä toivoo, että hänen tutkimuksensa helpottaisi osaltaan erilaisten maailmojen kohtaamista. Nuoria sukupolvia yhdistävät ryhmäkokemukset ja huippuelämykset, joita juuri herättäjäjuhliltakin haetaan.

Nissilän tutkimusaineisto koostui haastatteluista, nuorten kirjoittamista juhlakertomuksista ja herättäjäjuhlilla tehdyistä havainnointimuistiinpanoista vuosilta 2013–16.

Väitös Körttinuoret ja herättäjäjuhlat tarkastettiin Tampereen yliopistossa elokuun lopussa.