Heikki Hiilamo: Poikien huonot numerot alentavat syntyvyyttä
Pojat ovat rasavillejä. Heitä kiinnostavat muut asiat kuin koulu. Tytöt lukevat kokeisiin ja pärjäävät niissä. Näin harmittomasti meillä on tapana selittää, miksi tytöt menestyvät koulussa poikia paremmin.
Poikien huonot numerot eivät ole kuitenkaan harmiton ilmiö.
Erot koulumenestyksessä ovat johtamassa yhä syveneviin vääristymiin, joilla on pitkälle meneviä seurauksia. Joka viides vuonna 1997 syntyneistä tytöistä lähti peruskoulusta huipputodistuksella eli päästötodistuksen keskiarvo oli yhdeksän ja kymmenen väliltä. Pojista samaan ylsi vain 8,5 prosenttia.
Noin puolet tytöistä pääsi toivelukioonsa, kun pojissa vastaava osuus oli vain kolmannes.
Sama kehitys näkyy skaalan toisessa päässä. Nuoret miehet ovat selvästi yliedustettuina kouluttamattomien ja pitkäaikaistyöttömien joukossa.
Poikien huonot numerot saattavat olla yksi tekijä myös alentuneen syntyvyyden taustalla. Vuonna 2018 Suomen 311 kunnasta vain 20:ssä oli enemmän 16–24-vuotiaita tyttöjä kuin poikia. Näiden kuntien joukossa oli maan neljä tärkeintä opiskelukaupunkia: Helsinki, Tampere, Turku ja Jyväskylä.
Syy on yksinkertainen: pojat eivät pääse muuttamaan opiskelupaikan perässä yhtä usein kuin tytöt.
Koulutustason ero heijastuu myös kokemusmaailmojen ja ajattelutapojen eroihin. Voisiko tämä selittää sitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmässä miehiä on 69 prosenttia, kun vihreiden ryhmässä heitä on 15?
Lisäksi on otettava huomioon vain poikia koskeva asevelvollisuus, joka hidastaa ja ehkä myös vaikeuttaa poikien opiskeluiden aloittamista. Muun tasa-arvon edetessä vain toista sukupuolta koskeva velvollisuus luo koko ajan syvenevän epäreiluuden tunteen.
Paremmasta opiskelumenestyksestä – ja asevelvollisuudesta – huolimatta naiset ovat historiallisista syistä miehiä monin tavoin heikommassa asemassa työmarkkinoilla. Tämä näkyy selvimmin suurten yritysten johtopaikoilla.
Kuulenkin keskustelussa poikien heikosta koulumenestyksestä revanssihenkisen vastaväitteen siitä, ettei kehitykseen ole syytä puuttua, ennen kuin naiset ovat saavuttaneet miehet kaikilla tavoitelluilla tasa-arvon alueilla.
Väite voi olla ymmärrettävä, muttei kovin hedelmällinen.
Jonkun mielestä tytöt pärjäävät geneettisten ominaisuuksien vuoksi koulussa ja myöhemmin elämässä paremmin kuin pojat. Tällöin tasa-arvoajatus kääntyy päälaelleen. Vuosisatojen ajan naisten alistaminen on perustunut naisten ja miesten synnynnäisten ominaisuuksien korostamiseen.
Tärkeä syy tyttöjen parempaan koulumenestykseen lienee se, että tytöt ovat ahkerampia.
Ketään ei pidä syyllistää ahkeruudesta.
Sen sijaan on syytä kysyä, miten innostaa poikia ahkeroimaan opin tiellä. Yksi mahdollisuus voisi olla nykyistä joustavampi koulun aloittamisikä.
Heikki Hiilamo on viiden lapsen isä ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori.
Nyt, kun olet lukenut jutun, haluaisimme kertoa Sinulle,
että julkaisemme aina joitakin printtilehden juttuja verkossa ilmaiseksi. Näin siksi, että tärkeä ja asiantunteva tieto lapsista ja perheistä olisi mahdollisimman monen saatavilla.
Lehtitilauksista saatavilla tuloilla pystymme kuitenkin tekemään laadukkaampaa ja monipuolisempaa lehteä. Haluaisitko auttaa meitä siinä? Tilaamalla Lapsen Maailman printtilehden tuet samalla Lastensuojelun Keskusliiton työtä lapsen oikeuksien edistämiseksi.
Painatamme lehden Punamustan painotalossa. Punamustalle on myönnetty Joutsenmerkki eli Pohjoismainen Ympäristömerkki. Lehti painetaan PEFC-sertifioidulle paperille, johon käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. Tämä tiedoksi sinulle, jota paperisen lehden ekologinen jalanjälki huolettaa.
Voit halutessasi tilata lehden lahjaksi esim. lähimmälle koululle, päiväkodille, sairaalalle tai neuvolalle. Lasten parissa työskentelevät ammattilaiset arvostavat lehtemme sisältöjä suuresti.
Tuethan työtämme tilaamalla lehden! Lämmin kiitos jo etukäteen.
