Hatkaamista voidaan ehkäistä

”Huoneessa, ovet lukossa, tääl ei mua arvosteta. Vapautta, pitää hatkata, elää nuoruusvuosia. Koska kaikki, kaikki frenditkin ovat kaupungilla iltaisin. Jos vaan laitoksen ovi aukeaa, mä juoksen hatkaamaan.”

Näin kirjoittaa nimimerkki Enkeli omiin kokemuksiinsa pohjautuvassa ”En oo enää mitään” -tarinassa, joka on luettavissa lastensuojelun kehittämisyksikkö Pesäpuu ry:n (pesapuu.fi) maaliskuussa julkaisemalla hatkassa.fi-sivustolla (hatkassa.fi).

Lapset tai nuoret hatkaavat eli ovat kadoksissa lastensuojelun sijaishuollosta vuosittain 3 000–5 000 kertaa. Hatkaavia lapsia ja nuoria on vuosittain 1 000–1 500, sillä samat henkilöt voivat hatkata toistuvasti. Arviolta 7–15 prosenttia nuorista hatkaa jossain vaiheessa sijoitusta.

Hatkaamista ei tilastoida systemaattisesti, joten tarkkoja lukuja ei ole saatavilla. Se tiedetään, että viime vuosien aikana hatkat ovat lisääntyneet ja ne kestävät entistä pidempään.

Hatkassa.fi-sivusto tarjoaa tietoa, apua ja tukea nuorille, heidän läheisilleen ja ammattilaisille. Jokaiselle kohderyhmälle on tarjolla tietoa siitä, mitä on hyvä tietää ennen hatkaa, sen aikana ja hatkan jälkeen. Nuorille kerrotaan muun muassa siitä, miten voi toimia turvallisemmin hatkan aikana.

Lapset kertoivat, mitä hatkassa tapahtuu

Lapsiasiavaltuutettu (lapsiasia.fi) julkaisi vuoden alussa Hatkassa lapsen silmin -selvityksen (valtioneuvosto.fi), jonka aineistona on Pesäpuun keräämä kyselyaineisto hatkanneilta lapsilta, heidän läheisiltään ja heidän kanssaan toimivilta viranomaisilta.

Kyselyaineisto osoitti, että hatkan aikana lapsi saattaa joutua väkivallan ja muiden rikosten uhreiksi. Hän voi myös itse syyllistyä rikoksiin.

– On käsittämätöntä, että yhteiskunnan vastuulleen ja huolenpitonsa piiriin ottamia lapsia parveilee kadulla, sanoi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen raportin julkistamistilaisuudessa.

”On käsittämätöntä, että yhteiskunnan vastuulleen ottamia lapsia parveilee kadulla.”

– Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen

Hänen mukaansa on myös kestämätöntä, että näiden lasten ympärillä pyörii aikuisia ihmisiä, jotka riistävät, pahoinpitelevät, myyvät ja raiskaavat lapsia.

– On myös väärin, että nämä lapset syyllistyvät rikoksiin, uhkaavat muiden ihmisten turvallisuutta. Mutta kaikkein suurin epäkohta on se, että me yhteiskuntana olemme avuttomia tämän kaiken äärellä.

Tärkein syy hatkata on se, ettei lapsi pääse tapaamaan läheisiään

Outi Kekkosen koostamassa selvityksessä annetaan seitsemän toimenpidesuositusta.

Yksi niistä puuttuu nimimerkki Enkelin kuvailemaan ongelmaan: laitoksessa asuvalla lapsella on verrattain vähän mahdollisuuksia laitoksen ulkopuolisten vertaissuhteiden ylläpitämiseen.

Sosiaaliset suhteet ovat merkittävin vastaajien esille tuoma syy hatkaamiselle.

– Saattaa vaatia tosi pitkät lupaprosessit ja neuvottelut, jos sijaishuollossa oleva nuori haluaisi päästä vaikkapa yökylään ystävän luo. Nuori voi kokea ne jollakin tavalla nöyryyttävinä tai häpeällisinä asioina, sanoo Pesäpuun kehittämispäällikkö Onni Westlund.

Selvityksessä suositellaan, että sijaishuoltopaikan ulkopuolisten vertaissuhteiden ylläpitämistä tulee tukea, jotta lapsi ei koe hatkaamisen olevan ainoa keinoa tavata ystäviään.

– Voitaisiinko sijaishuoltopaikasta vaikkapa kuljettaa nuorta useamman kerran viikossa tapaamaan ystäviään? Se olisi parempi ratkaisu kuin hatkaaminen, joka avaa oven positiivisten kokemusten lisäksi kielteisille ja haavoittaville asioille, miettii Westlund.

Työntekijä ei saa ottaa kiinni hatkannutta lasta

Sosiaali- ja terveysministeriön, Poliisihallituksen ja Hätäkeskuslaitoksen toimintaohjeita ja viranomaiskäytäntöjä tulee päivittää lapsen hyvinvoinnille muodostuvan riskin näkökulmasta.

Tällä hetkellä esimerkiksi sijaishuoltopaikan työntekijällä ei ole oikeutta ottaa kiinni löytämäänsä, hatkannutta lasta. Lapsen etsimiseen liittyvä viranomaisohjeistus on vaikeaselkoinen ja perustuu ajatukseen, ettei hatkannut lapsi ole välittömässä vaarassa vaan pakoileva henkilö.

– Kyse on kuitenkin lapsista, jotka ovat suuressa riskissä, sanoo Elina Pekkarinen.

”Järjestelmä välittää viestiä, ettei kukaan välttämättä etsi lapsia heidän ollessaan hatkassa.”

– Pesäpuun kehittämispäällikkö Onni Westlund

Onni Westlund nostaa esiin, että suuri joukko kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista koki, ettei heistä välitetä. Se oli yksi kyselyn päälöydöksistä.

– Valitettavasti järjestelmä välittää viestiä, että kukaan ei välttämättä etsi lapsia heidän ollessaan hatkassa.

Hatkassa käytetään alkoholia ja huumeita

Hatkan aikana 80 prosenttia lapsista oli käyttänyt alkoholia ja yli puolet huumeita. Päihteet olivat kytköksissä myös muihin kielteisiin kokemuksiin. Suositukset peräänkuuluttavat alaikäisille laadukkaita ja riittäviä päihde- ja mielenterveyspalveluja.

Suosituksen mukaan lapsi tulee kohdata sensitiivisesti löytymisen ja sijaishuoltopaikkaan paluun jälkeen. Hän on saattanut kokea hatkan aikana erilaisia kielteisiä asioita. Ammattilaisilla tulee olla riittävää osaamista, jotta he tunnistavat hatkan aikaiset kokemukset ja toimintakäytännöt niiden työstämiseen. Viime syksystä alkaen on kokeiltu paluuhaastattelun mallia, jonka on Yhdysvalloissa todettu muun muassa ennaltaehkäisevän toistuvia hatkoja.

Sijaishuoltopaikasta hatkannut lapsi on kyselyaineiston perusteella korostuneessa riskissä joutua ihmiskaupan ja sen kaltaisen hyväksikäytön uhriksi. Lastensuojelun työntekijöiden tulee tunnistaa ihmiskaupan tunnuspiirteet ja ottaa asia puheeksi lapsen kanssa. Tämä edellyttää ohjeita ja koulutusta lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa.

Hatkaamisen toistuminen ja huostaanoton vastustaminen ovat yhteydessä toisiinsa. Niinpä lapselle tulee suositusten mukaan selittää ymmärrettävästi lastensuojelun toimenpiteiden perusteet ja tavoitteet. Näistä kertominen on välttämätöntä myös lapsen oikeusturvan toteutumisen kannalta.

Muutoksia lastensuojelulakiin

Petteri Orpon hallitusohjelmaan (valtioneuvosto.fi) sisältyvää lastensuojelulain kokonaisuudistusta viedään jo eteenpäin. Ohjelmassa esitetään, että hatkaamiseen liittyen viranomaiset velvoitetaan aktiiviseen yhteistyöhön, sekä varmistetaan riittävä toimivalta ja keinovalikoima, jotta sijoitettu tai huostaanotettu kadonnut lapsi löydetään nopeasti ja saadaan palautettua sijaishuoltopaikkaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen Susanna Hoikkalan mukaan valmisteluryhmä laatii parhaillaan muutosehdotuksia lastensuojelulainsäädäntöön. Ehdotusten, joilla voitaisiin nykyistä tehokkaammin puuttua lasten luvattomiin poissaoloihin lastensuojelulaitoksista, tulee valmistua vuoden loppuun mennessä.

Hyvä lukija,

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa (lskl.fi) sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä. 

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi