Halaamalla hyvä tahto
Portrait of Girl hugging her grandmother.
– Ihminen, jolla on hyvä tahto, on kiltti, sanoo Aaro Rajahalme, 6.
– Ja hymyilevä! Elma Koskela, 6, lisää.
Hyvä tahto tarkoittaa ystävysten mukaan samaa kuin hyvä mieli.
Hyvä tahto ei ole sellaista, että puhuu vihaisesti.
– Se ei ainakaan ole sellaista, että heittää toista kivellä, Elma sanoo.
– Tai puhuu vihaisesti, Aaro lisää.
Molemmat ovat sitä mieltä, että hyvän tahdon myötä elämä on hauskaa.
Välillä toki voi tulla huonompia päiviä.
– Aina kun mä olen äkäpussi, mä mökötän. Jos olen kotona, paiskaan oven kiinni. Äiti ja iskä eivät sano siitä mitään, Elma on huomannut.
Hyvää tahtoa voi osoittaa auttamalla toisia. Avuntarvitsijoita näkee, kun katselee ympärilleen.
– Aika monesti mun pikkusisko Aurora, 2, tarvitsee apua. Hän alkaa usein itkeen, jos joku ei suju, Aaro kertoo.
– Olen auttanut mun isoveljeä, Eeliä, 7. En nyt kyllä muista miten. Ja vähäsen äitiä ja iskää. Ja olen nähnyt kaupungilla sellaisen henkilön, joka kävelee kävelykepeillä, Elma muistaa.
Olisikohan siinä leipiä jonossa, jotka sitten menevät sellaisella hihnalla eteenpäin?
– Bussissa olen nähnyt sotilaan, jolla oli kävelykepit kiinnitetty kyynärpäihin, Aaro lisää.
Leipäjonokin on kummallekin tuttu.
– Oliskohan siinä leipiä jonossa, jotka sitten menevät sellaisella hihnalla eteenpäin? Aaro alkaa hiukan tarkemmin pohtia.
Kummankaan isovanhemmat eivät vielä tarvitse apua.
– Mummi ja vaari jaksavat hyvin kävellä, koska he käyvät jumpassa, Aaro sanoo.
– Mun mummi käy kuntosalilla, eikä tarvitse siksi mitään apua, Elma kertoo.
– Mummi ja vaari voivat tehdä kaikenlaisia töitä, vaikka eivät ole oikeissa töissä vaan eläkkeellä. Kun olin pieni, mun piti koko ajan jaksaa odottaa ikkunassa, että vaari tulee töistä.
Aaro alkaa muistella, mitä työtä vaari oikein tekikään:
– Bussinkuljettaja? Opettaja? Leipuri?
– Ei vanhus voi olla leipuri, Elmaa naurattaa.
– Mun mummi oli lastentarhanopettaja, ja mun äiti oli hänen lastentarhassa, Elma kertoo.
– Jos työskentelee lääkärinä voi auttaa muita, parantaa sairauksia ja haavoja, Elma tietää.
Siitä huolimatta Elma ei tahdo lääkäriksi vaan ratsastajaksi. Aaroakin kiinnostavat enemmän jalkapalloilijan hommat.
Tällä hetkellä he käyvät kirkkonummelaisen Kantvikin päiväkodin Fariinit-eskariryhmässä. Esikoululaisen arkeen he ovat jo tottuneet.
– Eskarissa pitää kuunnella ja tuijottaa vain ihmisiä.
Kumpikin odottaa tulossa olevia syntymäpäiviään. Elma viettää ne HopLopissa ja toivoo pinkkejä lasten korvanappeja.
– Niillä kuuntelen HitMixiä, englanninkielisiä lauluja.
– Toivon radio-ohjattavaa autoa. Sain kerran tosi kalliin, mutta etuvalo oli pelkästään muovia ja se meni rikki ja taisi iskäkin sitä vähän rikkoa lisää. Sen lisäksi toivoisin kultaa ja timantteja, Aaro paljastaa.
Hyvää tahtoa voi osoittaa myös kavereitten kesken.
Mä kutisen aika helposti kaikista paikoista. Se naurattaa mua. Kun haluan kaverini hyvälle tuulelle, kutitan sitä.
– Mä kutisen aika helposti kaikista paikoista. Se naurattaa mua. Kun haluan kaverini hyvälle tuulelle, kutitan sitä.
– Mä taas halaan, Elma sanoo.
Kavereitten kesken voi joskus tulla silti eripuraa.
– Se pitää vain selvittää. Se tarkoittaa sitä, että puhutaan siitä asiasta, Elma sanoo.
– Jouluna ei tule mitään riitaa. Silloin syödään mämmiä. Ai, mutta mämmi taisikin kuulua pääsiäiseen. Jouluna syödään kinkkua ja lanttua. Autotallista otetaan tekokuusi. On pimeetä ja kynttilä palaa pöydällä. Voi antaa toisille lahjoja. Aion antaa ainakin pikkuserkuille, Elma kertoo.
– Mä aion antaa joulupukille rahaa, yhden setelin, jonka sain vaarilta. Miten joulupukki voi ostaa mitään, jos hänellä ei ole rahaa? Aaro ihmettelee.
Suomessa on kivaa.
Hyvän tahdon myötä elämä on hauskaa, vaikka välillä voi tulla huonompiakin päiviä.
– Täällä on kaikilla hyvä mieli, Elma sanoo.
– Tunnen ainakin yhdeksän tyytyväistä ihmistä.
– Minä tunnen jopa 20, Aaro sanoo.
