Etäopetus tuo monelle mieleen koronakevään, jolloin koululaiset siirtyivät pulpeteista koteihin näyttöjen äärelle. Normaalitilanteessa Suomen laki ei kuitenkaan mahdollista peruskoulun eikä toisen asteen tutkinnon suorittamista etänä.

Kuntaliitto toivoo, että etäyhteyksiä hyödynnettäisiin opetuksen järjestämisessä nykyistä laajemmin. Etäopetus tulisi nähdä täydentävänä ja tasa-arvoistavana osana opetusta, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Minna Lindberg. 

– Etäyhteyksillä voidaan täydentää ja monipuolistaa opetusta tilanteissa, joissa oppilasmäärät ovat pieniä tai kelpoista opettajaa ei ole saatavilla. Tämä koskee erityisesti harvaan asuttuja alueita, mutta myös kasvukeskuksia, joissa esimerkiksi harvinaisten kielten ja uskontojen opetuksen tarve kasvaa.

Kuntaliitto ei halua ajaa korona-ajalle tyypillistä etäopetusta takaisin, vaan kehittää etäopetusta perusopetukseen suunnitelmallisesti luomalla erilaisia malleja. Lindberg korostaa, että kuntien välinen yhteistyö on tärkeää varsinkin silloin, kun kunta ei pysty yksin tarjoamaan laajaa oppiainevalikoimaa.  

”Joissakin saaristokunnissa alakoululaiset joutuvat asumaan poissa kotoa kouluviikot, koska etäopetus ei ole mahdollista.” 

– Etäopetuksen myötä lapsi voisi saada laajemman oppiainetarjonnan. On epäreilua, jos ei saa opiskella kiinnostavaa valinnaisainetta vain siksi, ettei etäopetus järjesty.  

Lindbergin mukaan kokeilumahdollisuuksia pitäisi sallia ennen kuin lainsäädäntöä aletaan muuttaa.

– Esimerkiksi joissakin saaristokunnissa alakoululaiset joutuvat asumaan poissa kotoa kouluviikot, koska etäopetus ei ole mahdollista. Näissä tilanteissa koululaiset voisivat asua kotona ja etäopetusta voisi kokeilla valvotussa tilassa vaikkapa kirjastossa. Uusien mallien kokeilu pitäisi mahdollistaa erilaisilla alueilla. 

Lindberg haluaa, että etsittäisiin rohkeasti tapoja, joilla etäopetus saataisiin mahdollisimman laadukkaaksi. Hänen mielestään esimerkiksi etäopetustekniikan toimivuus on myös huoltovarmuusnäkökulma, sillä se mahdollistaa nopean siirtymän etäopetukseen. Kansallisen poikkeustilan lisäksi pienemmätkin asiat, kuten koulun pihan tulva tai koulukuljetuksen estyminen lumitilanteen takia voivat tehdä etäopetun ajankohtaiseksi.  

– Olisi tärkeää ajatella, että lapsen mahdollisuus opiskella pitää turvata kaikissa tilanteissa.

Ulkosuomalaisten koulunjohtaja toivoo etäopetuksen sallivaa lakimuutosta 

Suomalaisen peruskoulun kursseja tai koko peruskoulun voi suorittaa etänä, jos asuu ulkomailla.  

Etäkoulu Kulkuri/Distansskolan Nomad tarjoaa etäopetusta ulkomailla asuville suomalaistaustaisille suomen- ja ruotsinkielisille lapsille. Toiminnan taustalla on Kansanvalistusseura, joka käynnisti etäopetuksen jo 1920-luvulla. Nykyisin Kulkuri/Nomadissa on noin 500 oppilasta 67 maassa. 

Noin kymmenesosa heistä opiskelee pelkästään etäkoulussa ulkomailla asuessaan. Suurin osa käy paikallisessa koulussa ja suorittaa vain yksittäisiä kursseja etänä. 

”Laadukkaasti toteutettu ja riittävästi tuettu etäopetus voi olla toimiva keino tukea lähikouluun paluuta ja varmistaa lapsen oikeus oppimiseen.”

Kulkuri/Nomadin koulunjohtaja Ulla Harmaala kaipaa etäopetukseen uutta lainsäädäntöä. Hän ei ajattele ainoastaan ulkomailla asuvia suomalaislapsia, vaan myös heitä, joilla on haasteita koulunkäynnissä.  

– Ruotsissa koululain uudistuksen myötä etäopetus voi toimia erityisen tuen muotona ja tukea koulupudokkaan lähiopetukseen paluuta. Suomessakin pitäisi tarkastella näitä tilanteita, joissa lapsi ei käy koulua syystä tai toisesta. Laadukkaasti toteutettu ja riittävästi tuettu etäopetus voi olla toimiva keino tukea lähikouluun paluuta ja varmistaa lapsen oikeus oppimiseen. 

Kulkuri/Nomadilla ei ole opetuksen järjestäjän statusta, ja koulun rahoitus on vuosittain katkolla. Valtionavustuksen lisäksi oppilaat maksavat opetuksesta kurssimaksuja. Harmaala haluaisi koululleen laillisen aseman, joka takaisi esimerkiksi kestävän perusrahoituksen ja oikeuden myöntää virallisia todistuksia. Tällä hetkellä peruskoulun Kulkurissa suorittanut saa päättötodistuksen Helsingin yliopiston Viikin Normaalikoulusta.  

– Laadukas etäopetus vaatii kunnollista suunnittelua, resursseja ja oppimisen tukea, ettei oppilas jää yksin oppimaan. 

Kulkurissa oppimisen tukena toimivat opettajat, opinto-ohjaaja sekä jokaisen oppilaan asuinmaassa oleva aikuinen suomenkielinen lähiohjaaja, useimmiten vanhempi. 

Etälukio sopii osalle nuoria luokkaopetusta paremmin 

Mikkelin kaupungin omistaman Otavian Nettilukioon otetaan syksyisin 50 uutta oppivelvollisikäistä opiskelijaa. Nettilukio on aikuislukio, eikä siksi ole mukana yhteishaussa.  

Rehtori Miia Sivén korostaa oppilaitoksen vastuullisuutta. 

– Kun otamme tällaiseen opiskelumuotoon alle 18-vuotiaita, se velvoittaa, että heistä on pidettävä etäältä niin hyvää huolta kuin pystymme. 

Nettilukion pitää järjestää oppivelvollisikäisille oppilashuollon palvelut. Tämä tarkoittaa etänä vastaanottavaa terveydenhoitajaa, psykologia ja kuraattoria. Myös erityisopettaja auttaa opiskelijoita. 

Nettilukiossa opiskelee 900 opiskelijaa, joista noin sata on aloittanut opinnot alaikäisenä. Paikan päällä Mikkelissä ei tarvitse käydä lukioaikana kuin ylioppilaskirjoituksissa. 

Suurin osa oppivelvollisista nettilukiolaisista ei käy lähilukiota terveyssyistä. Lisäksi oppilaina on ulkomailla asuvien perheiden lapsia sekä kilpaurheilijoita. Joukossa on myös kotimaan syrjäseudulla kaukana lähimmästä lukiosta asuvia. 

”Etäopiskelu ei ole alle 18-vuotiaille koskaan ensisijainen vaihtoehto.” 

Nettilukiossa opiskelu vaatii opiskelijalta itseohjautuvuutta ja myös vanhempien panostusta. 

– Ei ihan niin, että vanhemmat joutuvat käymään lukion uudelleen, mutta heillä on iso rooli opintojen tukemisessa. 

Sivénin mukaan etäopiskelu ei ole alle 18-vuotiaille koskaan ensisijainen vaihtoehto, mutta joillekin se sopii. Hänestä on reilua todeta, että on nuoria, joille etäopiskelu on luokassa oppimista parempi vaihtoehto. 

Saamen kieltä etäyhteyksin koulupäivien jälkeen 

Saamea on voinut opiskella etänä perusopetusta täydentävänä kielenä vuodesta 2018 alkaen. Laki ei velvoita kuntia ja kouluja järjestämään opetusta saameksi saamelaisalueen ulkopuolella, vaikka saamelaislapsista noin 74 prosenttia asuu muualla Suomessa.  

Pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen opetusta annetaan kaksi tuntia viikossa koulupäivän jälkeen. Etäyhteyksin saamea opiskelevia on tällä hetkellä noin 200. Mukana on 120 koulua 46 kunnasta. Eniten oppilaita on pääkaupunkiseudulla. Ikähaitari on eskarilaisista lukiolaisiin. 

Opetusta annetaan Utsjoen kunnan ja Saamelaiskäräjien yhteistyöprojektina. Toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö vuoden kerrallaan. 

Etäopetushankkeen projektipäällikkö Laura Njunnaksen mukaan tietoisuus saamen kielestä ja kulttuurista on lisääntynyt hankkeen aikana. 

”Muut lähtevät leikkimään tai harrastuksiin koulupäivän päätyttyä. Saamelaistaustainen lapsi jää vielä oppitunnille.” 

– Saamea opiskelevien kielitaustat ovat hyvin erilaisia. Vaikka suvun kielenä olisi ollut saame, sitä ei ole välttämättä puhuttu kotona. Eskarissa tai ekaluokkalaisena saatetaan aloittaa opiskelu alkeista. Etänä voi opiskella äidinkielisten ryhmässä tai saame toisena kielenä -ryhmässä. 

Tuntien ajankohta koulun jälkeen on kuitenkin haaste. 

– Muut lähtevät leikkimään tai harrastuksiin koulupäivän päätyttyä. Saamelaistaustainen lapsi jää vielä oppitunnille.  

Njunnas korostaa, että tuntien sijoittaminen koulupäivän sisälle parantaisi kielen asemaa sekä saamelaislasten oikeuksia ylläpitää ja kehittää äidinkieltään ja kulttuuriaan. 

Saamea Helsingissä, kutosluokka Kreikassa ja lukiossa Italian Alpeilla

Artturin vei saamen opintojen pariin suvun kieli, Kunto käy alakoulua perheen asuessa Kreikassa ja alppihiihtäjä Minea suorittaa lukiota Italiasta.  

Kunto aloitti koulunkäynnin Suomessa lähikoulussa, mutta siirtyi etäkouluun neljännelle luokalle ulkomaille muuton takia.

Kunto Nuotsalo: ”Opiskelussa on parasta, kun voi itse päättää tahdin” 

12-vuotias Kunto Nuotsalo asuu Kreikassa ja suorittaa alakoulua etäkoulu Kulkurissa. Hän aloitti koulunkäynnin Suomessa lähikoulussa, mutta siirtyi etäkouluun neljännelle luokalle ulkomaille muuton takia. 

– Kulkurissa opiskelussa on parasta, kun voi itse päättää tahdin, kunhan kaikki tarvittava tulee tehtyä. 

Etäopiskeluun kuluu aikaa arkipäiväisin suunnilleen neljä tuntia. Toisinaan on nettitunteja, joissa tehtäviä käydään opettajan kanssa läpi. 

– Suurin ero tavalliseen kouluun on se, ettei kotoa tarvitse lähteä mihinkään. Toisaalta on tylsää, kun ei tapaa koulukavereita. 

Kutosluokkalaisen suosikkiaineita ovat matematiikka ja ympäristöoppi. Mieleenpainuvin kokemus on ollut newtonilaisen fluidin tekeminen ympäristöopissa. 

Kunton perhe palaa kesällä Suomeen ja Kunto vaihtaa lähikouluun. Siirtyminen seitsemännelle luokalle jännittää, mutta Kunto arvelee tapaavansa siellä kavereita alakouluajoilta. 

 

Artturi haluaa oppia saamen, jotta hänellä on salakieli isoäidin ja serkkujen kanssa.

Artturi Sarapää: ”Olisi kamalaa, jos kieli katoaisi” 

Helsinkiläinen Artturi Sarapää, 10, on opiskellut alakoulun ajan pohjoissaamea etäyhteyksin. Hänen isovanhempansa puhuvat pohjoissaamea, mutta äiti ei opetellut sitä lapsena. Äiti halusi, että Artturi ja hänen veljensä oppivat kielen, sillä hän on itsekin opiskellut sitä aikuisena. 

Artturista saamen opiskelu on tärkeää. 

– Saamen kieli voi kuolla, jos me saamelaislapset emme opi sitä. Olisi kamalaa, jos kieli katoaisi, eikä kukaan osaisi sitä enää. 

Tunnit ovat kahtena päivänä viikossa koulupäivien jälkeen. Ryhmässä on kymmenkunta oppilasta ympäri Suomea. Saamea opiskellaan muiden kielten tapaan: tunneilta tulee läksyjä ja opettaja tarkistaa, että ne on tehty.  

Etäopiskelussa on Artturin mielestä parasta rentous. Tunnin aikana voi syödä välipalaa ja venytellä. Artturi harrastaa jalkapalloa, joten hän kiirehtii tunneilta suoraan harjoituksiin. 

Artturi kertoo, että saamen opettajat ovat kivoja. Artturin opettaja on vienyt ryhmän kansallispäivänä saamelaisen räppärin keikalle. 

Koulukavereissa saamen opiskelu on herättänyt kiinnostusta, ja yksi heistä on opetellut numerot yhdestä tuhanteen saameksi. 

Artturilla on opiskelussa erityinen tavoite. 

– Haluaisin puhua saamea isoäitini ja serkkuni kanssa. Olisi kiva puhua kahdenkeskisiä juttuja niin, etteivät muut ymmärrä.

  

Minea Rosendahlin lukio-opintoja rytmittävät alppihiihdon harjoitus- ja kilpailuaikataulut. Talvisin Minea opiskelee vähemmän. Syksyllä, loppukeväällä ja kesällä hän keskittyy lukiokursseihin.

Minea Rosendahl: ”Harjoittelun ja etäopiskelun yhdistäminen vaatii itsekuria”  

Minea Rosendahl, 19, asuu Italiassa ja kilpaurheilee alppihiihdossa. Hän kävi peruskoulun Suomessa, mutta lähti sen jälkeen Italiaan harjoittelemaan. Samalla hän aloitti paikallisen lukion. Opiskelu keskeytyi loukkaantumiseen ja Minea joutui palaamaan Suomeen. 

Ratkaisu opintojen jatkamiseen löytyi Nettilukiosta, johon hän sai opiskeluoikeuden oppivelvollisikäisenä eli 17-vuotiaana kilpaurheilun perusteella. Toivuttuaan loukkaantumisesta Minea palasi italialaiseen seuraan harjoittelemaan ja käymään lukiota etänä. 

Etäopiskelu on Minealle tuttua jo alakouluajoista, jolloin hän oli pitkiä aikoja harjoitusleireillä. 

– On kätevää, kun koulu on kulkenut harrastuksen mukana.   

Minean opiskelua Nettilukiossa rytmittävät alppihiihdon harjoitus- ja kilpailuaikataulut. Talvisin on Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) kisoja, ja silloin Minea opiskelee vähemmän. Syksyllä, loppukeväällä ja kesällä hän keskittyy lukiokursseihin. 

Nettilukion oma opinto-ohjaaja ja aineenopettajat ovat auttaneet koko lukioajan, ja opiskelu on ollut joustavaa.  

– Harjoittelun ja etäopiskelun yhdistäminen vaatii itsekuria, jotta lukion saa suoritettua kolmessa vuodessa. Aikatauluttaminen on kuitenkin onnistunut hyvin. 

Nettilukiossa ei ole kokeita, vaan arvosanat perustuvat tehtyihin tehtäviin. Opettaja saattaa tarvittaessa järjestää näyttökokeita, jos osaamisen taso on epäselvä.  

Minea pitää matematiikasta ja englannista, sillä niissä oppii helpoiten tekemällä. Tylsempää on esimerkiksi ruotsin opiskelu, sillä Minea ei aio kirjoittaa sitä. Italialaisesta lukiosta tarttui mukaan italian kieli, ja sen ylioppilaskoe on Minealla edessä. Italialaisista lukio-opinnoista hän sai hyväksiluettua muutamia kursseja. 

– Arvostan Nettilukion laadukasta opetusta ja oppilaiden huomioimista. Italiaisessa lukiossa opettajat eivät välittäneet samalla tavalla.  

Minea arvioi, että etäopiskelu Nettilukiossa ei sovi kaikille. Tapaamisia opettajan ja opiskeluryhmän kanssa on viikoittain, mutta opiskelu voi tuntua yksinäiseltä, jos sosiaaliset piirit ovat pienet. Opiskeluryhmän kanssa tapaamiset eivät ole pakollisia sen jälkeen, kun opiskelija on 18-vuotias.  

– Minulla on paljon harrastuskavereita, joiden kanssa vietän aikaa. Jos ei olisi, saattaisin kokea etäopiskelun yksinäiseksi. 

Minean tavoite on valmistua ylioppilaaksi ensi vuonna ja keskittyä sen jälkeen täysipainoisesti alppihiihtoon ulkomailla.