Apua vaikeasti traumatisoituneille lapsille
Lukemattomat lapset ja nuoret kokevat toistuvia traumaattisia tapahtumia esimerkiksi sodan ja perheväkivallan seurauksena. Traumasta seuraavien stressioireiden hoitoon on kehitetty psykoterapeuttisia menetelmiä, mutta tutkitusti toimivan hoidon saatavuus on ongelma sekä Suomessa että globaalisti.
Psykologi Samuli Kangaslampi tutki väitöksessään uuden lyhytterapeuttisen hoitomuodon, narratiivisen altistusterapian vaikuttavuutta moninkertaisesti traumatisoituneiden lasten stressioireiden hoidossa suomalaisessa terveydenhuollossa. Lisäksi hän selvitti traumahoitojen psykologisia mekanismeja Suomessa ja Gazan alueella Palestiinassa.
Lapset arvioivat ylinegatiivisesti itseään.
Traumahoidoissa pyritään usein vaikuttamaan traumamuistoihin ja niiden nivoutumiseen osaksi elämäntarinaa. Narratiivisessa terapiassa käydään 6–12 tapaamisen aikana kerronnallisesti läpi hoidettavan koko elämäntarina. Traumatapahtumia käsitellään ja kuvaillaan yksityiskohtaisesti osana tätä tarinaa.
Trauman muokkaamiin haitallisiin ajatuksiin vaikuttaminen on traumahoitojen tärkeä vaikutusreitti sekä aikuisilla että lapsilla. Tärkeitä ovat erityisesti ylinegatiiviset arviot itsestä.
Useita traumaattisia kokemuksia läpikäyneillä lapsilla haitalliset ajatukset voivat olla hyvin syvälle juurtuneita.
Gazassa toteutettu interventio ei vaikuttanut merkittävästi lasten trauman jälkeisiin ajatuksiin tai oireisiin. Suomessa terapia helpotti lasten ja nuorten stressioireita vähintään yhtä hyvin kuin aiemmin käytössä olleet menetelmät.
Kangaslammen tutkimukseen osallistui 482 Palestiinan Gazassa asuvaa alakouluikäistä lasta. Toinen aineisto käsitti 50 Suomessa asuvaa 9–17-vuotiasta, sodan tai perheväkivallan traumatisoimaa lasta ja nuorta.
Väitös Mechanisms of change in psychological treatment of posttraumatic stress symptoms among children and adolescents tarkastettiin Tampereen yliopistossa syyskuussa.
