Apua koululaisen uniongelmiin

Paljonko kouluikäinen tarvitsee unta? Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, sanoo dosentti ja lastenpsykiatri Juulia Paavonen Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.

Unen tarve vaihtelee lapsillakin, ja unirytmi on yksilöllinen. Lapsissa on aamu- ja iltavirkkuja samaan tapaan kuin aikuisissakin. – Keskimäärin kouluikäiselle riittää 9–10,5 tuntia unta, mutta on lapsia, joille 8,5 tuntia on tarpeeksi tai vasta 11 tuntia unta pyyhkäisee väsymyksen, Paavonen sanoo.

Murrosiässä unen tarve yleensä kasvaa hiukan. Samaan aikaan teinien yöunet kuitenkin vähenevät asteittain 18-vuotiaiksi asti. Tavallista on myös, että murrosiässä unirytmi siirtyy aiempaa myöhäisemmäksi. Tälle on monia selityksiä. Muutos voi johtua hormonaalisista muutoksista tai sosiaalisista syistä – pitää valvoa ja pelata, kun kaveritkin niin tekevät.

Pituuden lisäksi merkitystä on myös unen laadulla. Katkonainen uni ei virkistä samalla tavalla kuin yhtäjaksoinen.

Unen riittävyyttä voi arvioida tarkastelemalla lapsen jaksamista. Jos hän tuntuu jaksavan päivän touhut hyvin, hän on mitä todennäköisimmin nukkunut riittävän hyvin ja riittävän pitkään.

Nukkumista voi seurata unipäiväkirjan avulla.

Paavonen itse alkaisi vanhempana kiinnittää unen määrään huomiota, jos koululaisen yöunet jäävät alle yhdeksään tuntiin.
– Nukkumisen seuraamisessa voi käyttää apuna unipäiväkirjaa, johon vanhempi merkitsee, milloin lapsi on mennyt nukkumaan ja milloin herännyt. Jos unimäärä näyttää alhaiselta, voi tehdä itse pienen tutkimuksen. Voi kokeilla, vaikuttaako yöunien pidentäminen puolella tunnilla lapsen jaksamiseen päivällä. Jos jaksaminen paranee, voi koettaa lisätä unta vielä puolella tunnilla.

Unipäiväkirjapohjan voi ladata esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämältä Lapsen uni -sivustolta.

Millaisia uniongelmia koululaisilla on?

Juulia Paavosen mukaan uniongelmat vaivaavat ainakin ajoittain joka viidettä koululaista.
– Lasten univaikeudet ovat usein väliaikaisia, ne tulevat ja menevät. Monesti ongelma kumpuaa ympäristöstä ja arjesta: kun huolta aiheuttava tilanne korjaantuu, unikin palautuu normaaliksi.

Kouluikäisen uniongelmat liittyvät tavallisesti viivästyneeseen tai epäsäännölliseen unirytmiin, jotka molemmat näkyvät nukahtamisvaikeuksina. Kun lapsi lopulta saa unen päästä kiinni, sen laatu on kuitenkin hyvää.

Varsinainen unettomuus on kouluikäisillä harvinaisempaa kuin nukahtamisvaikeudet. Unettoman unen laatu on heikkoa ja nukkuminen katkonaista. Unen määräkin jää vähäiseksi.
– Unettomuudesta voi syntyä negatiivinen kierre. Lapsi alkaa kantaa huolta siitä, saako hän nukuttua riittävästi ja nukahtaako hän tarpeeksi nopeasti. Nukkumisesta tuleekin stressaava suoritus.

Univaikeuksia voivat aiheuttaa hyvin arkipäiväiset asiat.

Univaikeuksien taustalla on moninaisia syitä. Erilaiset muutokset ja huolet vaikuttavat herkästi lapsen uneen. Esimerkiksi koulun tai luokan vaihtaminen, riidat, koulukiusaaminen tai koulunkäynnin vaikeudet voivat valvottaa.

– Toisaalta univaikeuksien takana voi olla hyvin arkipäiväisiäkin syitä: lapsi pelaa liian myöhään, tekee läksyjä juuri ennen nukkumaanmenoa tai ruutuaika venyy liian myöhäiseen iltaan.

Miten univaje vaikuttaa lapseen?

Univajeen tuntomerkkejä ovat muun muassa väsymys, ärtyneisyys, levottomuus, keskittymisen vaikeudet ja hankaluudet suoriutua päivän toimista. Kun oman toiminnan ohjaaminen on vaikeaa, koulutehtäviin ja uusiin puuhiin tarttuminen tuntuu hyvin työläältä.

Univaikeuksiin viittaavat myös vaikeat aamut. Herääminen tuntuu tuskaiselta, kun takana on liian vähän lepoa.
– Univajeen seuraukset näkyvät oikeastaan heti. Jos edellisenä yönä ei ole saanut nukuttua kunnolla, on seuraavana päivänä hyvin nuutunut olo. Toisaalta olo myös kohentuu nopeasti, jos saa seuraavana yönä riittävästi unta, Juulia Paavonen huomauttaa.

Jos univaikeudet pitkittyvät, oireet pahenevat: lapsi on entistä väsyneempi ja keskittyminen on aina vain vaikeampaa.
– Levottomuus ja ärtyneisyys voivat tavallaan jäädä päälle. Pahimmillaan arjen ongelmat ja hankaluudet voivat juurtua tavaksi toimia, mikä saattaa aiheuttaa lisää ongelmia. Koulussa voi tulla konflikteja ja häiriökäyttäytymistä.

Lasten pitkäaikaisia univaikeuksia ja niiden seurauksia on tutkittu vähän.
Aikuisilla vuosia kestäneet nukkumisen ongelmat voivat altistaa ylipainolle ja monille sairauksille.
Paavosen oma tutkimusryhmä selvittää parhaillaan, miten lasten univaikeudet ennakoivat mielenterveyden häiriöitä, kuten masennusta, ahdistusta ja käytösongelmia.

Uniongelmia – vai jotain muuta?

Aina ei ole helppo erottaa, johtuuko koululaisen väsymys tai ärtyneisyys univaikeuksista vai jostain muusta.

Murrosikäisen mieliala voi vaihdella ja kiukku nousta, vaikka nuori nukkuisikin yönsä hyvin.
Toisaalta monet neuropsykiatristen häiriöiden oireet ovat samankaltaisia kuin univajeesta johtuvat oireet. Esimerkiksi levottomuus, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet sopivat myös ADHD:n oirekuvaan.

Juulia Paavosen mukaan kotikonsteinkin voi koettaa selvittää hankaluuksien syytä.
– Juuri unipäiväkirjan avulla ja unen määrää vähitellen lisäämällä voi testata, hellittävätkö oireet nukkumalla enemmän. Jos ne eivät hellitä, syytä pitää etsiä jostain muualta.
Lastenpsykiatri tähdentää myös, että monet neuropsykiatriset häiriöt kuten ADHD ja autisminkirjo altistavat univaikeuksille.

– Uneen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jos lapsella on diagnosoitu jokin tällainen häiriö, sillä nukkumisen ongelmat pahentavat herkästi oireita.

Miten uniongelmia voi korjata kotikonstein?

Unirytmin korjaaminen on Juulia Paavosen mukaan ensimmäinen askel kohti hyviä yöunia.
– Ihmiset ajattelevat usein, että unirytmin muokkaaminen on vaikeaa, mutta ei se ole. Rytmiä kannattaa korjata pienin askelin esimerkiksi puoli tuntia kerrallaan siten, että aloittaa aamuista. Viikonloppuisin pitkään nukkuvaa koululaista kannattaa herätellä lauantai- ja sunnuntaiaamuisin hieman aiempaa aikaisemmin.

Unirytmin muokkaaminen ei ole vaikeaa.

Paavonen kannustaa myös tekemään unenhuoltoa eli tarkistamaan, ovatko hyvän unen edellytykset kunnossa. Ulkoileeko ja liikkuuko lapsi riittävästi? Onko ilta rauhoitettu peleiltä ja muilta mieltä aktivoivilta puuhilta? Ovatko iltarutiinit kunnossa? Onko nukkumapaikka tarpeeksi rauhallinen ja hämärä? Auttaako aamuvalo heräämään aamuisin? Valvooko lapsi viikonloppuisin niin pitkään, että rytmi sekoaa?

Alakouluikäisen unirytmiä ja iltarutiineja on monesti helpompi korjata kuin teini-ikäisen.

– Nuoren kanssa kannattaa edetä keskustellen. Vanhemman roolin pitäisi olla enemmän ohjaava ja keskusteleva kuin määräävä. Vanhempi voi herätellä nuorta itseään huomaamaan, miten esimerkiksi myöhäinen nukkumaanmeno vaikuttaa hyvinvointiin. Voi kysyä, että voisiko väsymys johtua edellisen illan valvomisesta. Unesta on hyvä kertoa myös ihan faktatietoa.

Paavonen tähdentää myös malttia unipulmien korjaamisessa. Kaikkea ei kannata yrittää ratkaista kerralla. Parempaan lopputulokseen pääsee, kun korjaa pulmapaikkoja yksitellen.

Verkossa on nykyisin paljon hyviä vinkkejä lasten univaikeuksien korjaamiseen. Hän suositteleekin vanhempia tutustumaan tarjolla olevaan tietoon ja pohtimaan, mitkä keinoista toimisivat heidän perheessään.
– Perheiden tilanteet ovat niin moninaisia, ettei mitään kaikille sopivaa vinkkiä voi antaa.
Iso materiaalipaketti lapsen unesta löytyy esimerkiksi THL:n Lapsen uni -sivustolta.

Entä jos kotikonstit eivät riitä ratkomaan uniongelmia?

Lääkärin pakeille on syytä hakeutua, jos lapsen uniongelmat jatkuvat pitkään, niistä on selvää haittaa lapselle eivätkä ne ratkea kotikonstein.

– Aluksi lääkäri varmistaa, etteivät univaikeudet johdu toisesta sairaudesta. Jos univajeen syy on vaikkapa korvatulehdus tai masennus, hoito pitää kohdentaa siihen, Juulia Paavonen sanoo.

Unipulmia ratkoessaan lääkäri haastattelee perhettä ja pohtii, miten unihygieniaa voisi parantaa. Millaiset uudenlaiset käytännöt tuudittaisivat hyvään uneen?

Lääkehoitoa lääkäri ei lapselle määrää kuin hyvin äärimmäisissä ja harvinaisissa tapauksissa lyhytkestoisesti. Hän saattaa määrätä muun hoidon ohella esimerkiksi melatoniinia. Paavonen kuitenkin varoittaa, ettei nukahtamista helpottavaa valmistetta pidä käyttää ilman lääkärin ohjeistusta, sillä väärin annosteltuna ja käytettynä siitä voi koitua lapselle enemmän haittaa kuin hyötyä.

Juulia Paavonen painottaa, että lapsen uniongelmiin kannattaa suhtautua vakavasti.
– Uni on kivijalka kaikelle lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Nukkuminen on halvin investointi, jonka vanhemmat voivat lapsensa hyvinvoinnin eteen tehdä.

Toimitukselta lopuksi…

Seuraavan Lapsen Maailman numeron Kuukauden kirjat -palstalla esitellään iltasatuja. Pysy kuulolla!

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä. 

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi