Alaikäiset voivat joutua seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi verkossa

Laajassa Barnahus-hankkeessa (thl.fi) tehostetaan lapsiin kohdistuvien seksuaali- ja väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja ja väkivaltaa kokeneiden lasten tukemista. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa tätä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtamaa hanketta, ja Lastensuojelun Keskusliitto on yksi sen yhteistyökumppaneista.

Lapsen hyväksikäyttäjä maksoi seksistä nuuskalla

Viisikymppinen mies houkutteli nuuskalla 14–16-vuotiaita poikia, minkä jälkeen hän käytti heitä seksuaalisesti hyväkseen. Miehen puhelimesta selvisi, että hyväksikäytön uhreja oli yli 30.

Poikia kiinnosti nuuska ja alkoholi, joita mies antoi tai myi. Mies imarteli poikia ja käänsi juttelut aina seksiin.

Kukaan nuorista ei puhunut kokemuksistaan yhdellekään aikuiselle ennen kuin poliisi otti heihin yhteyttä. Jotkut pojat myönsivät tuntevansa miehen vasta sitten, kun poliisi näytti miehen WhatsApp-viestejä. Sitten pojat – jotka eivät pääosin tunteneet toisiaan – kertoivat poliisille samankaltaisista seksuaalisista tapahtumista miehen kanssa.

Mies sai Helsingin hovioikeudessa vankeutta neljä vuotta ja kahdeksan kuukautta.

Erikoissyyttäjä Yrjö Reenilä kertoo, että tapaus on harvinainen, koska uhreja oli niin monia.
Yleensä hyväksikäyttäjä ottaa lapseen tai nuoreen ensiyhteyden internetissä, mutta nuuskamies tutustui nuoriin kadulla.

Tyypillistä tapauksessa on se, että nuoret eivät kertoneet kenellekään aikuiselle hyväksikäytöstä.
– Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on selvästi piilorikollisuutta. Yleensä yhden asianomistajan vanhemmat tekevät rikosilmoituksen, josta vyyhti alkaa purkautua, Reenilä sanoo.

Aikuinen voi palkita uhria esimerkiksi rahalla tai vaatteilla, mikä ehkäisee uhria kertomasta hyväksikäytöstä.

Kodin ulkopuolelle sijoitetuilla on isoin riski joutua hyväksikäytetyksi. Jos nuori on karkumatkalla sijoituspaikasta, häntä on helppo houkutella vaikkapa tupakalla ja yösijalla.

Uhriksi joutumista ei pidä hävetä.

Sosiaalisessa mediassa hyväksikäyttäjät käyttävät hymiöitä ja muitakin nuorten ilmauksia taitavasti.
– Aikuinen kysyy usein hetimmiten nuoren ikää ja kertoo valheellisesti olevansa pari vuotta tätä vanhempi, jotta keskustelu jatkuisi. Kun yksinäinen nuori kuulee kehuja, hän tuntee saavansa ystävän. Sitten aikuinen ehdottaa tapaamista, mihin nuori toisinaan suostuu.
Reenilän mukaan uhrit tuntevat syyllisyyttä niin uhriksi joutumisesta kuin siitä kertomisesta.

– Seksuaalinen hyväksikäyttö on rikos, eikä alaikäisen pidä hävetä uhriksi joutumistaan.

Reenilä pelkää ongelman yleistyvän samaa tahtia kuin tietotekniikka kehittyy. Hän toivookin vanhempien kiinnostuvan siitä, missä lapset viettävät aikaansa.
– Vanhempien on syytä keskustella lastensa kanssa riskistä joutua hyväksikäytetyksi, ja lapsia pitää rohkaista kertomaan ongelmasta.

Lapsiystävällisyyttä poliisitaloihin

Barnahus-hankkeessa poliisiasiantuntijat selvittivät lapsiuhrien rikostutkintaa. Ylikonstaapeli Maria Rossi kartoitti 20 poliisiaseman tiloja, joissa lasten kuulustelut videoidaan.

Parilla asemalla oli laadukas, erillinen äänieristetty kuulusteluhuone, jossa mikrofoneja ja kameroita ei huomannut. Huone oli sisustettu lapsiystävällisesti.
Mutta useimmissa poliisitaloissa kuulusteluhuoneen perälle oli tuotu lapsen kuulemiseen pari nojatuolia, ja jalustalla tökötti videokamera.

– Lapsia on kuulusteltu jopa vessan ja ampumaradan viereisissä tiloissa. Tallenteelta kuulee vessankäyttöä ja laukauksia. Useimmiten häiritsevää oli tilojen monikäyttöisyys.

Rossi sanoo, että syyttäjien työtä hankaloittaa haastattelujen tallentamisen kirjavuus. Käräjäoikeudessa tallenteen pitäisi olla hyvälaatuinen, yhdellä tallennustekniikalla toteutettu ja helposti avattavissa.

Tekeillä on esityksiä lapsiuhreille parhaimmin sopivasta kuulustelutilasta, tallennuslaitteistoista ja niiden kustannuksista.

Poliisiammattikorkeakoulu velvoitettiin tarjoamaan poliiseille koulutusta verkkovälitteisen rikollisuuden tutkintaan. Nyt suunnitellaan koulutusta sellaisten rikosten tutkimiseen, joiden uhrina on lapsi tai muuten erityisen haavoittuva ihminen.

Netissä oltava tarkkana

Lapsiuhritutkimusten mukaan lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat vähentyneet, mutta verkossa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten määrä on nousussa.

Pelastakaa Lapset ry. selvitti alkuvuonna 11–17-vuotiaiden kokemuksia groomingista eli näennäisesti vapaaehtoisesta kanssakäymisestä, joka tähtää lapseen kohdistettuun seksuaaliväkivaltaan. Kyselyn 1 762 vastanneesta lähes 1 100 kertoi, että heitä oli netissä lähestynyt henkilö, jonka lapsi tiesi aikuiseksi tai epäili olevan itseään ainakin viittä vuotta vanhemman.

Vain 12 prosenttia kertoi groomingista viranomaiselle, kuten koulupsykologille tai sosiaalityöntekijälle.

Pari vuotta sitten keskusrikospoliisi tutki pedofiilirinkiä, jossa oli välitetty kuvia lapsille tehdystä väkivallasta. Sen kohteeksi joutuneet lapset eivät olleet kertoneet asiasta kenellekään.

Maria Rossin mukaan tyypillinen grooming voi alkaa siitä, että ahkerasti somea käyttävä yläasteikäinen saa aikuiselta sukuelimen kuvan tai aikuinen pyytää alastonkuvia.

– On lohdutonta, miten lapsi helposti suostuu, kun hyväksikäyttäjä uhkaa julkaista nuoresta seksuaalissävytteisen kuvan tämän vanhemmille ja koulukavereille.

Vaikka poliisi saisi hyväksikäyttäjän kiinni, monen uhrin henkilöllisyys jää selvittämättä.

Rikostutkinta alkaa usein kuvasta, jonka Facebook tai muu palveluntarjoaja vinkkaa. Kuvista löytyy usein viitteitä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
– Vihjeitä tulee vuodessa tuhansia, joten niiden vakavuus pitää arvioida nopeasti. Sitten on selvitettävä, onko aineisto uutta vai jo aiemmin verkossa levinnyttä.

Vaikka hyväksikäyttäjä saadaan kiinni, uhrin henkilöllisyys saattaa jäädä selvittämättä.

Rossia surettaa jouluntienoilla EU:ssa voimaan tullut direktiivi, jonka vuoksi palveluntarjoajat eivät enää aktiivisesti raportoi alustojensa liikenteestä. Vakavia tapauksia jää aiempaa enemmän piiloon.
– Palveluntarjoajien antamat vinkit ovat tärkeitä, sillä lapset ja nuoret eivät useimmiten rohkene tai ymmärrä kertoa näistä ongelmista. Korkeintaan he kertovat kaverilleen.

Lapset tarvitsevat ymmärrystä ja rohkeutta sanoa ei ennen kuin nettiviestintä menee liian pitkälle.
Rossi korostaa, että netissä kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Aina kannattaa tarkistaa, kenen kanssa viestii sosiaalisessa mediassa, sovelluksissa tai peleissä.

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma – joko diginä tai painettuna lehtenä. 

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi