Ujous – rikkaus vai rasite?
Shy little school girl hiding face with a notebook
Ujous on yksi synnynnäisistä temperamentin piirteistä, ja temperamentin piirteet ovat osa persoonallisuutta, jota ympäristö muokkaa. Siksi sillä, miten ujo oppilas tulee koulun ihmissuhteissa ja opetusjärjestelyissä kohdatuksi, on suuri merkitys.
Hiljainen, katsetta ja huomiota välttelevä, itsekseen vetäytyvä nuori voi saada toiset oppilaat vierastamaan itseään, mikä saattaa johtaa yksinäisyyteen. Synnynnäisistä temperamentin piirteistä tietämätön reipas ja rempseä opettaja taas saattaa miettiä, mikä oppilasta oikein vaivaa.
Toisaalta muutamat Silja Kukkoahon väitöstutkimukseen osallistuneet opettajat kertoivat ujojen oppilaiden kykenevän tekemään ikäisikseen poikkeuksellisen itsenäisiä ja rohkeita päätöksiä.
Opettajien mukaan ujon oppilaan tapa olla tekemisissä muiden kanssa voi muuttua pitkän ajan kuluessa. Kielteiset kokemukset saattoivat tehdä ujosta aggressiivisen tai aikaisempaa vetäytyvämmän, mutta myönteiset kokemukset toisista ja turvallisesta ympäristöstä saivat ujon lisäämään kontakteja toisiin ja rohkaistumaan.
Kukkoaho toteutti laadullisen tutkimuksensa yläkoulussa. Aineistona hän käytti kahta aineenopettajien tarinallista ryhmähaastattelua ja 52:ta yhdeksännen luokan oppilaan kirjoittamaa lyhyttä eläytymiskertomusta.
Ujon oppilaan erilaisuus yhdistyneenä murrosikäisten taipumukseen vieroksua toisenlaisuutta vaatii opettajalta valppautta.
Koulun normit ja käytänteet eivät aina tukeneet ujoa oppilasta. Näissä tilanteissa opettajat päätyivät usein henkilökohtaisiin, toisinaan koulun sääntöjen vastaisiin ratkaisuihin ujon oppilaan parhaaksi. Esimerkiksi joukkoruokailua pelkäävän oppilaan annettiin syödä lounaansa luokassa.
Ujouden ymmärtäminen lisää tasa-arvoa oppilaiden välillä. Temperamenttityyppejä koskeva tieto auttaa Kukkoahon mukaan opettajaa ohjaamaan sekä itseään että oppilaitaan erilaisuutta sallivaan suuntaan, mikä tukee kouluhyvinvointia.
>Silja Kukkoaho: Näkymätöntä näkyväksi – Ujon oppilaan kohtaaminen yläkoulussa. Helsingin yliopisto 2017.
Lue painetusta lehdestä myös muut Tutkittua tietoa -artikkelit: Julkinen keskustelu valuu perhe-elämään ja Skypellä lääkäriin.
