Terveys pelissä
Rahapeleistä on tullut suomalaisten mieliajanvietettä. Myös nuoret pelaavat, vaikka laki kieltää rahapelit alle 18-vuotiailta. Rahat menevät, mutta niiden mukana paljon muutakin. Tiina Räsäsen väitöksen mukaan rahapelaaminen liittyy nuorilla riskikäyttäytymiseen ja heikompaan terveyteen.
Rahapelaaminen pitäisi huomioida kouluterveydenhuollossa.
Itse asiassa haitat tulevat näkyviin, vaikkei rahaa kovin paljon palaisikaan. Kyse ei ole vain ongelmaksi yltyneestä pelaamisesta: tytöillä jo harvemmin kuin kerran kuukaudessa tapahtuva pelaaminen liittyi moniin riskikäyttäytymisen muotoihin, ja erityisesti 1–2 kertaa viikossa pelaavilla tytöillä terveysriskien ottaminen ja terveyden heikommaksi kokeminen olivat yleisempiä kuin pelaamattomilla nuorilla.
Myös pojilla jo harvemmin kuin kerran kuukaudessa tapahtuva pelaaminen liittyi riskikäyttäytymiseen, mutta fyysisiä oireita ja terveysriskikäyttäytymistä ilmeni lähinnä päivittäin pelaavilla pojilla.
Tuloksista ei Räsäsen mukaan voida vetää syy-seuraussuhdetta koskevia johtopäätöksiä; on siis mahdoton sanoa, johtuuko rahapelaaminen riskikäyttäytymisestä vai päinvastoin. Mahdollista on sekin, että molemmat johtuvat jostakin taustalla vaikuttavasta kolmannesta tekijästä.
Näistä varauksista huolimatta rahapelaaminen pitäisi Räsäsen mielestä huomioida entistä paremmin kouluterveydenhuollossa, ja pelien valvontaa tulisi tehostaa.
Räsäsen aineistona oli kolme valtakunnallista kyselyä: Kouluterveyskysely vuosilta 2010 ja 2011, Nuorten terveystapatutkimus vuodelta 2011 sekä Nuorten rahapelaaminen 2006 -aineisto. Tutkimusjoukko koostui 12–17-vuotiaista nuorista.
>Tiina Räsänen: Terveys pelissä. Nuorten rahapelaamisen yhteys riskikäyttäytymiseen. Tampereen yliopisto 2016.