Hyppää sisältöön

Seuraurheilu lapsena näkyy elintavoissa nelikymppisenä

Liikunnan harrastaminen urheiluseurassa lapsena tai nuorena tuplaa todennäköisyyden elää terveellistä elämää aikuisena, kertoo laaja kotimainen pitkittäistutkimus.
Julkaistu
Teksti Antti Vanas
Kuvat Mostphotos
Seuraurheilu lapsena näkyy elintavoissa nelikymppisenä

Yhteys terveellisempiin elintapoihin oli samansuuntainen molemmilla sukupuolilla, mutta näkyi selvemmin naisilla. Naiset, jotka olivat harrastaneet nuorina liikuntaa urheiluseuroissa vähintään kolme vuotta, tupakoivat harvemmin ja liikkuivat suositusten mukaisesti muita naisia yleisemmin.

Täysin terveellisiä elintapoja ei seuraharrastuskaan takaa. Esim. alkoholin käyttäjinä urheiluseuroissa nuorina viihtyneet eivät eronneet muista aikuisista.

Tutkimuksessa selvitettiin lähes 1 300 henkilön urheiluseuraharrastamista vuosina 1983–86, jolloin he olivat 9–18-vuotiaita. Aikuisuuden elintapoja – tupakointia, alkoholinkäyttöä, hedelmien ja vihannesten syöntiä sekä liikunta-aktiivisuutta – selvitettiin 28 vuotta myöhemmin tutkittujen ollessa 37–43-vuotiaita. Tutkimus julkaistiin Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehdessä huhtikuussa.

Liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa on Suomessa erittäin suosittua: lähes 90 % lapsista ja nuorista osallistuu jossakin vaiheessa seuratoimintaan.

Voiko tuloksista päätellä, että seuratoimintaan osallistuminen nuorena auttaa elämään terveellisesti aikuisena? Vai onko tutkimuksen todellinen sanoma se, että ihmiset, joilla on yleensäkin taipumus elää liikunnallista ja terveellistä elämää, tuntevat nuorena vetoa urheiluseuroihin? Kysymys jää askarruttamaan, vaikka syiden ja seurausten järjestystä koskeva pulma onkin pyritty ottamamaan tutkimuksessa huomioon.

Yksi tutkimuksen tekijöistä, yliopistonlehtori Sanna Palomäki Jyväskylän yliopistosta korostaa, että urheiluseurassa harrastamisen ja terveellisten elintapojen suotuisa yhteys säilyi, vaikka analyysissa huomioitiin muitakin elintapoihin vaikuttavia tekijöitä, kuten tutkittavan lapsuuden perhe ja aikuisuuden sosioekonominen asema. Myös parisuhde, lasten määrä ja krooniset sairaudet tai vammat otettiin huomioon.

Lue myös: Kun elämä on yhtä tennistä