Hyppää sisältöön

Sauna lämmitetään löylyillä

Pitkään saunomisesta tulee ryppyjä sormenpäihin, mutta se ei näitä tyttöjä haittaa.
Julkaistu
Teksti Ulla-Maija Lammi-Ketoja
Kuvat Pixabay
Sauna lämmitetään löylyillä

Alessia, 6, ja Ida, 7, ovat elämänsä aikana saunoneet jo monet kerrat. He pitävät kuumista löylyistä, mutta joskus valjumpikin sauna kelpaa. Silloin ei ainakaan tarvitse kyyristellä lattialla. Alessia saunoo pääasiassa mökin saunassa ja Ida kotona.

– Mökin sauna on aika lähellä rantaa, vain pari askelta edellä. Siellä on kiuas, jossa on kiviä. Sauna lämmitetään löylyillä, Alessia kertoo.

– Käytän Muumi-saippuaa. Ja myös Elsa-saippuaa, sain sen syntymäpäivälahjaksi.

Idakin käyttää saippuaa, mutta sitä on mennyt joskus myös hänen silmiinsä, mikä ei ollut mukavaa.

Tytöillä on myös shampoota.

– Sillä voi pestä joka puolen, paitsi ei silmiä.

– Eikä silmiä tarvitse pestä, koska ne pysyvät puhtaina muutenkin, Ida sanoo.

Kesäisin Alessia käyttää vihtaa.

– Se on tehty koivunoksista ja sillä lätkitään mahaa ja selkää.

Laudeliinakin kuuluu saunavarusteisiin.

– Se asetetaan lauteille, jos ne ovat liian kuumat. Siten on helpompi istua.

– Se on vähän semmonen, niin kuin pitkä matto.

– Eikä saunassa sitten muita mattoja olekaan! tytöt muistelevat.

Sauna on muutenkin vähän erilainen paikka.

– Siellä ei ole jääkaappia eikä pöytää.

– Eikä ikkunoita! Mutta ovi onneksi on.

Saunominen on hauskaa.

– Voin saunoa vaikka kuinka kauan, mutta sitten kyllä sormet tulevat ryppyisiksi.

Ida nyökyttelee. Hän on tehnyt saman havainnon. Ryppyihin tytöt suhtautuvat rennosti.

– Me vaan ollaan, ei ne meitä häiritse, Ida sanoo.

– Ja hetken kuluttua rypyt kyllä häviävät, Alessia on huomannut.

Pitkäkään saunominen ei sotke aineenvaihduntaa.

– Välillä voi käydä vessassa ja sitten taas jatkaa, tytöt jakavat kokemuksiaan.

Pelkkää löylyissä istumista ei saunominen kuitenkaan ole.

– Välillä suihkutetaan.

Saunassa ei syödä, mutta sen jälkeen Alessia nauttii viiliä.

– Minä juon yleensä pillimehua, Ida muistaa.

Minä juon saunassa yleensä pillimehua.

– Mulla on joskus sitä mukana saunassakin, Alessia paljastaa.

Mökillä Alessia saunoo miltei joka päivä, Ida kotona aina torstaisin. Hän käy myös uimakoulua.

– Mulle hankitaan myös pian uimakoulu, Alessia tietää.

Molemmat osaavat heittää kiukaalle vettä.

– Miksi ei osattais? Osaahan meidän pikkuveikatkin, vaikka ne on vasta neljä.

Alessian veli Kian ja Idan veli Iiro ovatkin kovia löylymiehiä.

– Joskus, kun heitetään monta kertaa, kiukaasta kuuluu ääniä. Se melkein kuin paukkuu…

Liian kuumassa on kuitenkin vaikea olla.

– Silloin mennään alaportaalle istumaan tai kyykytään lattialle.

Löylykilpailuista Alessia on kuullut, mutta ei aio sellaisiin osallistua.

– Se on liian tylsää ja typerää.

Sekasaunoistakaan tytöt eivät pidä.

– Ei todellakaan! Ida vahvistaa.

Heidän mielestään saunominen perheen kesken on parasta.

– Jos meidän saunaan alkaisi tulla joitain miehiä, minä heittäisin heidät pihalle, Alessia uhoaa.

Niinpä saunakutsuja ei ole kumpikaan havitellut.

– Olisipa hassua pitää synttärit saunassa. Meillähän on vain kaksi kylpyäkin, Ida ihmettelee.

Tytöt käyvät Espoon Matinkylän päiväkodin Tähdet-eskariryhmässä.

– Päiväkodissa me aina pelataan tabletilla meidän lempipeliä.

(Toim. huom.: Esikoulussa pelataan vain opetuksellista Ekapeliä.)

Alessia ja Ida ovat hyvät ystävykset. Kumpaakin odottaa elokuussa koulutie.

– Kouluksi mä olen toivonut Tähtiniityn koulua, Alessia kertoo.

Ehkä koulussakin perehdytään sauna-asioihin. Sen näkee sitten, kun koulu alkaa. Pohdimme vielä yhdessä, kuka saunaa eniten tarvitsee.

– Saunatonttu! Se asuu siellä. Sillä on punainen hiippalakki ja parta.

Saunominen ei laihduta eikä lihota, mutta pidentää partaa.

Mutta miksi saunominen on niin suosittua?

– Ehkä se on terveellistä? Ida tuumii.

– Se ei laihduta eikä lihota, mutta pidentää partaa, Alessia on huomannut.

Kansallinen saunapäivä 10.6.

Lue myös: Saunatonttujen matkassa