Hyppää sisältöön

Sakot ja pikavipit tärvelevät talouden

Yleisimmät ulosoton syyt 15–17-vuotiailla suomalaisnuorilla ovat maksamattomat joukkoliikenteen tarkastusmaksut ja mopoiluun liittyvistä rikkomuksista saadut sakot. 18–34-vuotiaiden velkomustuomioiden yleisimmät syyt ovat pikavipit ja muut kertaluotot.
Julkaistu
Teksti Antti Vanas
Kuvat Colourbox
Sakot ja pikavipit tärvelevät talouden

old red motor in street with white house

Pikkurikkeen kuittaamiseksi määrätty rangaistus voi paisua kohtuuttoman suureksi, mikä pahimmillaan vaikuttaa koko loppuelämään.

Suomen Akatemian rahoittamien Nuoret ja velka sekä Taloudellinen lukutaito -tutkimusten tekijät ehdottavatkin, että mopoiluun liittyvissä tapauksissa alettaisiin sakkojen sijaan painottaa mopoiluun itseensä liittyviä rangaistuksia: mopon kilpien poistoa, mopokortin hyllyttämistä tai ajokortin suorittamisen lykkäämistä.

Myös alaikäisille määrätyille joukkoliikenteen tarkastusmaksuille pitäisi miettiä rakentavampia vaihtoehtoja.

18–34-vuotiaiden velkomustuomioiden yleisimmät syyt ovat pikavipit ja muut kertaluotot. Pikavippejä on vuosien mittaan pyritty suitsimaan mm. säätämällä vipeille korkokatto ja niitä kauppaaville yrityksille rekisteröintivelvollisuus. Ongelmana ovat vippifirmojen kyky ja halu kiertää säädöksiä sekä valvontakeinojen heiveröisyys, kertovat tutkijat Anssi Keinänen ja Niko Vartiainen Itä-Suomen yliopistosta.

Pikaluottoyritysten toimintaa valvovilla kuluttaja-asiamiehellä ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolla ei ole oikeutta määrätä yrityksille seuraamusmaksuja. Tällaista mahdollisuutta ei ole myöskään markkinaoikeudella, jonne kuluttaja-asiamies voi asian viedä. Riittävää pelotevaikutusta ei näillä eväillä saada aikaan.

Pikavippiyhtiöt lykkäävät vaadittujen muutosten toteuttamista niin pitkälle kuin vain voivat. Tukea ne saavat elinkeinoelämän vaikuttajilta, jotka vastustavat alan tiukempaa sääntelyä ja kovempien valvontakeinojen käyttöönottoa.

Kuluttaja-asiamiehen keinoarsenaaliin, erityisesti seuraamusmaksujen määräämisvaltuuksiin, on kuitenkin luvassa lähivuosina vahvistusta, jos oikeusministeriön helmikuussa julkaisemassa muistiossa esitetyt lakimuutokset toteutuvat.

>Marja-Leena Niemi (toim.): Nuoret ja velka – Akatemiahankkeen tutkimuskoosteita. Lapin yliopisto 2017.

Lue printtilehdestä loput Tutkitut:

Mitä kaikkea ihminen voi rakastaa kuin omaa lastaan?

Kasvatus ei saa perustua hyötyyn

Kirjahyllyn sisältö näkyy lapsen lukutaidossa

Lue netistä myös:

Vinkkejä järkevään rahankäyttöön